Ali sai ystäviä

”Toivon, että ihmiset kohtelevat minua niin kuin minä heitä”, sanoo Suomesta turvapaikkaa hakeva irakilainen Ali. Hänet tuotiin vuosi sitten lentokentän putkasta Lauttasaaren kirkolle, jossa seurakunta tarjosi majapaikan. Kirkolla välitön nuori mies tutustui myös Pirre Saarioon, josta tuli hänelle äiti. Myös seurakunnassa vapaaehtoisena työskentelevä Kari Lehtonen on Alin tärkeä tukija.

Kuva: Seppo J. J. Sirkka


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Tammikuun numeron sisältö:

Tammikuun Askelen kannessa on tangokuningatar Elina Vettenranta, joka kertoo muutosten ajasta elämässään. Hän toimii nykyisin Kansan Raamattuseuran Tampereen kaupunkityön vetäjänä ja esiintyy päivätyön ja kirkkokonserttien ohella myös viihdelaulajana. Pitkän avioliiton päättyminen viime vuoden lopulla merkitsi raskasta kriisiä.

Kannen kuva: Rami Marjamäki


Kiitetään rauhasta, luonnosta ja toisistamme. Hyvää alkanutta uutta vuotta ja isänmaan juhlavuotta!

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja


Tammikuun Askelen mukana lukijat saavat kauniin seinäkalenterin.


Jacob Söderman kertoo lapsuudestaan Oulunkylässä, työstään oikeusasiamiehenä ja elämästä ensimmäisen vaimonsa omaishoitajana.


Ajassa-sivuilla Erkki Kuusanmäen piirros härkäviikkojen alkamisesta.

Pastori Seppo Juntunen siunasi haudan lepoon edesmenneen formulalääkäri Aki Hintsan.

30 vuotta sitten Matti Kuusla kävi Askelen kirkkokahveilla, kirjailija Eeva Joenpelto pohti pahuutta ja laaja artikkeli käsitteli suomalaista itsemurhaa tutkijan, itsemurhaa yrittäneen ihmisen ja papin kokemusten kautta.


Päivi Puhakka kirjoittaa enkeleiden ja Jumalan läsnäolosta tragedioiden keskellä:

”Maailma palelee kuin kylmän sodan henkäyksessä. Uhat ovat sekä sisällämme, peloissa ja toivottomuudessa, että ulkopuolella, väkijoukkoon syöksyvissä rekoissa ja valtioiden välisissä jännitteissä. Läsnä on myös Hän, joka on enkeleitäkin suurempi. ’– – heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa.’”


Neljä vuotta Kiinassa asunut Mari Manninen voitti reportaasikirjallaan Yhden lapsen kansa Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon..


Vuoden 2017 jokaisessa numerossa esitellään reformaation vähemmän tunnettuja vaikuttajia. Paavo Alajan kirjoittaman artikkelinsarjan ensimmäisessä henkilökuvassa tutustutaan Katharina von Boraan.


”Kirjassaan Kaksi rakkautta Tuomo Mannermaa pitää Lutherin ymmärtämisen avaimena hänen käsitystään Jumalan ja ihmisen rakkauden erosta. ’Jumalan rakkaus ei löydä, vaan luo rakastettavansa; ihmisen rakkaus syntyy rakastettavastaan.’ Jumala tulee alas, tänne parantumattomasti sairaiden sairaalaan. Rakkaudessaan ihminen pyrkii ylös kohti hyvää ja kaunista”, kirjoittaa Matti J. Kuronen.


Eija-Riitta Korhola kertoo vakavaan sairauteen kuolleesta ystävästään:

”Ystäväni ymmärsi myös sen, että elämän karuus koskee meitä kaikkia. Jumalaan uskovia ei vapauteta tämän elämän vaivoista ja kärsimyksistä. Vaikka kokisimme ihmeitäkin, eivät nekään ratkaise kenenkään ongelmia lopullisesti. Ihmeiden tarkoituksena ei ole osoittaa tietä jatkuvien erivapauksien maailmaan vaan luottamaan Jumalan läsnäoloon.”


Jukka Kemppinen aloittaa kolumninsa runollisesti kiinalaisen Wang Wein sanoilla: ”Jos hallitus on huono, vaella vuorille. Oli hallitus millainen tahansa, vaella vuorille.”


Kahteen kertaan on Jaakko Valvanteen elämä muuttunut täysin: raitistuessa ja lapsenlasten synnyttyä. Hän kertoo sekä isoisän onnesta että elämän varjoisista vuosista. Tunnettu geriatri toteaa myös, että hyvässä vanhusten hoidossa ratkaisevat asenne, ammattitaito ja johtaminen – ei raha.


Teologian tohtori Eero Junkkaala vastaa lukijalle, joka kysyy pitääkö maailmaa rakastaa.


Viime adventtina otettiin virallisesti käyttöön suomalaisen virsikirjan lisävihko, 79 uutta virttä.

Kansankielinen virsilaulu ja virsikirjat ovat reformaation synnyttämä ilmiö. Ensimmäiset suomenkieliset virret kynäiltiin 1500-luvulla osana Ruotsin kirkon liturgisia uudistuksia. Seurakunnan liittyminen veisuuseen on ollut pitkä prosessi.


Torsti Lehtinen luki kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön ja toteaa: ”Kirkon pitää julistaa pysyvää ydinsanomaansa säntäilemättä sinne tänne. Alituinen uudistusinto väsyttää jo nykyiselläänkin perinteitä arvostavia kirkossa kävijöitä.”


Eila ja Hemmi Jaaran rinnassa loistavat sekä monet kunniamerkit että tuore rakkaus, joka johti avioliittoon 92-vuotiaina.


”Mistä saa hyvän omantunnon?” kysyy Olli Valtonen ja toteaa, että sitä varten Jeesus perusti maailmaan sydämen puhdistuslaitoksen, kirkon. ”Synninpäästö on kova juttu.”


”Sairauksien, huolien, epäonnistumisten, ihmissuhteiden ja taloudellisten vaikeuksien puolesta rukoileminen on toisesta välittämistä ja myötäelämistä. Jos lopettaisin rukoilemisen, koska epäilen kuuleeko Jumala tai onko rukouksellani merkitystä, tuntuisi kuin hylkäisin tuon ihmisen hätänsä kanssa yksin. Tuntuu luonnolliselta sanoittaa asioita yksin tai yhdessä Jumalan edessä,” kirjoittaa Pirjo Kantala esirukouspalstalla.


”Maalaan pyhän kosketusta kaamoksen keskellä Enonkosken luostariyhteisössä, kaukana kaikesta arkisesta. Hiljaisuuden retriitti on ensikertalaiselle elämys, josta jää pysyvä muistijälki.” Näin kuvaa Riitta Castrén kokemaansa.


Kokosimme viime vuoden kansikuvat, joista lukijat voivat äänestää suosikkiaan. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.


Hyvä elämä -palstalla kuvataan muistisairaan elämää.


Askel esittelee kirjoja talven lukuhetkiin.


Ajankohtaissivuilla esitellään näyttelijä Seela Sellan juhlamonologi Pieni eläin ja Ateneumin Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmisto sekä kerrotaan Seppo Juntusen rukousilloista.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Martti Räikkösen laatima ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja.


Mirja Sinkkonen kirjoittaa luottamuksesta uuden vuoden alkaessa:

”Vaikeuksista selviää parhaiten yhdessä toisten kanssa, jakamalla taakkaa. Jos yhteisöä kohtaa isokin onnettomuus tai huoli, kaikki ovat samassa veneessä ja toivottavasti auttavat ja tukevat toinen toisiaan. Luottamus kasvaa yhteydestä.”


Seuraavan Askel ilmestyy 5.2.2017.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!