Sulon hetki

Pian koittaa Sulon hetki ja viestintäkonsultti Ville Kormilainen lähtee kuusivuotiaan labradorinnoutajansa kanssa lintumetsälle Kainuuseen. Kotona Kormilaisella ja hänen puolisollaan Annilla on yhteensä 12 labbista. Sulo on vanhin ja elokuun lopussa syntyneet kahdeksan pentua pahnan pohjimmaisia. Yhdessä kirkkoherra Kari Kanalan kanssa Kormilainen kirjoitti koiranomistajan rukouskirjan Anova saa ja nuuhkiva löytää. M.O.T.

Kuva: Jani Laukkanen


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Syyskuun numeron sisältö:

Kiitollisuus on Tuija Tiitta-Ylipään ja Markku Ylipään yhteiselon kantava voima. Kiitollisuus perheestä, musiikista ja siitä, että Markku on toipunut masennuksesta ja alkoholismista. Ja kiitollisuus myös ihanista lomaviikoista Saimaan syleilyssä. Syksyllä pariskunta muuttaa Teneriffalle, jossa Markulla on puolen vuoden pesti turistikanttorina evankelis-luterilaisessa seurakunnassa.

Kannen kuva: Seppo J. J. Sirkka / Eastpress


”Uskoni on sellaista hiljaista laatua. Kaiketi ihmisellä on kuitenkin jokin tarve jättää merkkejä itsestään jälkipolville”, toteaa entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura, joka rakensi omin käsin mailleen kivikirkon. Mökötysmökki siellä jo olikin, ja ensi kesänä kirkon kupeeseen tulee korsu.


Rembrandtin Lukeva munkki vetää toimittaja Anne Tarsalaisen yhä uudelleen Sinebrychoffin taidemuseoon. Maalauksessa valo on munkin kädessä olevassa vihkosessa, kasvot ovat varjossa. Päivi Häkkisen haastattelussa Anne kertoo, kuinka hän viipyy museosalin erityisessä tunnelmassa valon ja varjon liikkeitä seuraten.


”Varjot vaihtavat paikkaa. Mikä kuva elämän vastoinkäymisistä! Realistinen, koska varjoja ja vastoinkäymisiä riittää. Lohdullinen, koska välillä valo valtaa elämän salit ja piilopirtit varjoja voimakkaampana – ja koska varjot vaihtavat paikkaa. Jossain kohtaa helpottaa. Valo rajautuu eri kohtiin myötäillen sitä, kuinka ihminen käsittelee kokemuksiaan, vaikkapa lapsuudessa saatuja haavoja. Valaistuu uusia kohtia, ymmärrys lisääntyy, tuska ehkä helpottaa”, Päivi Puhakka kirjoittaa Toimittajalta-palstalla.


Lempi Zosina kertoo Hannele Niemen kirjoittamassa haastattelussa vanhempiensa rankan tarinan, jossa lomittuvat myös Lempin oma, Inkerin kirkon, inkeriläisten ja Neuvostoliiton historia.


Ajassa-sivuilla tavataan Cannesin elokuvajuhlilla palkitun Hymyilevä mies -elokuvan ohjaaja Juho Kuosmanen ja keitetään pihlajanmarjahilloa. 30 vuotta sitten Arto Paasilinna kritisoi kirkkoa viihteellistymisestä ja Veikko Lavi kävi keikalla pastori Ismo Saarikosken kanssa. Askelen teettämän ydinvoimagallupin mukaan suurin osa suomalaisista oli valmis ydinvoimaloiden sulkemiseen ja siitä aiheutuvaan lisälaskuun. Taustalla vaikutti muutamaa kuukautta aiemmin tapahtunut Tshernobylin onnettomuus.


Matti J. Kuronen kuvaa omaishoitajan 24/7-rakkautta.

”Syyskuun ensimmäisenä päivänä täytin kolme vuotta omaishoitajana. Geriatrisen ajanlaskun mukaan se on lyhyt aika, koska tässä tilanteessa minuutit ovat hitaita mutta vuodet nopeita. Pitää myöntää, että joskus olo on kuin vaihtamatta jääneellä vartiomiehellä, väsynyt ja pottuuntunut, välttääkseni alatyylisiä gynekologisia termejä.”


Taiteilija Rosa Liksom sanoo olevansa uskonnoton. Lapin lestadiolainen lapsuus on kantanut tutkimaan uskontoja niiden ulkopuolelta. Syyskuun alussa Kulttuurikeskus Sofiassa avattu näyttely sivuaa iättömän maailman laitoja.


”Kaikki kirkot ja kirkkokunnat ovat vain rakennustelineitä. Itse rakennus on Kristuksen näkymätön kirkko, ja siihen kuuluu jokainen Kristuksen nimeä tunnustava. Sen joukon puolesta Jeesus rukoili ennen kuolemaansa: että he rakastaisivat toisiaan ja olisivat yhtä”, kirjoittaa Eija-Riitta Korhola.


Poliisi-TV:n toimittajana suomalaisille tutuksi tullut Raija Pelli kertoo työssään kohtaamastaan syvästä pahuudesta. Enemmän hänen mieleensä ovat kuitenkin jääneet kovia kokeneet ihmiset, joissa oli hiljaista ja salattua voimaa.

”Moni on rukoillut puolestani, mikä on antanut lohtua”, sanoo omista kriiseistään selvinnyt keijukaismainen nainen, jota karjalainen isoisä kutsui ”rätvänäksi”.


”500 vuotta sitten Martti Lutherin käynnistämä uskonpuhdistus muovasi kristinuskoa peruuttamattomasti. Parhaillaan on käynnissä kaikkia vanhoja kirkkoja vääjäämättä muuttava uusi reformaation aalto”, toteaa Olli Valtonen.


Esirukouspalstalla muistetaan pakolaisia, syöpäsairaita ja perhettä, jossa välit isoäitiin ovat katkenneet.

”Kun olemme maailmanlaajuisen tai meitä kohdanneen pimeyden edessä voimattomia, voimme ajatella Kristusta, joka kaiken aikaa valvoo. Valvoo meidän yksityistä elämäämme ja koko maailman elämää”, kirjoittaa tuomaspappi Pirjo Kantala.


Jukka Kemppinen puhuu sielun huutelusta, johon jokaisella on mahdollisuus.

”Yksi pettämätön menetelmä on olla lukevinaan lehteä vilkkaassa kahvilassa. Tavallisempi on soutelu järvellä tai kuljeskelu mitään erikoisempaa tekemättä metsässä; sienikori tai marjakoppa voi olla hämäyksenä hyvä.”


”Ensi sijassa minua kiinnostavat ihmiset, joita tapaan, ei vain pyörällä ajo”, sanoo vantaalainen Jussi Saarikoski, joka on pyöräillyt Euroopassa yli 30 vuotta. Sisko siunaa lähtijän jokaisen matkan.


Askel esittelee kiinnostavia kirjoja syksyn lukuhetkiin.


Tuulia Matilainen löysi kyyditetyn apteekkarin talon ja tarinan. Kirjailijan perhe sai Virosta viihtyisän kakkoskodin, jonka entisen omistajan kohtalosta syntyi kirja Hullu koira.


Nivelrikosta kärsii jo noin miljoona suomalaista. Väen vanhetessa ja potilasjoukon kasvaessa tarvitaan tehokasta tutkimusta

”Ultraäänikuvaus on edullinen, nopea ja helppokäyttöinen. Sitä on jo pitkään hyödynnetty reumapotilaiden nivelten kuvantamisessa. Sitä soisi käytettävän nykyistä laajemmin perusterveydenhuollossa myös nivelrikkopotilaiden kuvantamiseen”, sanoo akatemiatutkija Simo Saarakkala.


Vanha testamentti puhuu jumalien kokouksesta ja tuomioista. Miten monta Jumalaa on olemassa? kysytään Eero Junkkaalalta Raamattu-aiheisella palstalla.


Ajankohtaissivuilla tavataan Vuoden kanttori Minna Raassina sekä kerrotaan alkusyksyn Tuomasmessuista, Seppo Juntusen tilaisuuksista ja Kale-klubista, jolla vierailevat Olli Lindholm ja Lenni-Kalle Taipale.


Marianne Heikkilä kirjoittaa rajat ylittävästä rohkeudesta maailman konfliktien keskellä ja uskonpuhdistuksen merkkivuodesta:

”Suomen evankelis-luterilainen kirkko viettää vuonna 2017 reformaation 500-vuotisjuhlaa, joka on sekä ekumeeninen että globaali. Mitä kirkossamme, seurakunnassamme ja uskossamme olisi tänään uudistettavaa? Voinko itse uudistua ajatuksiltani ja asenteiltani?”


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, puolisoa ja kirjekaveria.

 


 Martti Räikkösen laatima suosittu ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja.


Askelen lokakuun numero ilmestyy 6.10.2016.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!

 


Valmistaudumme reformaation juhlavuoteen, ja siitä tulee vallan kiehtovaa.”

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja