Askel uuteen

Kävellessä syntyy uutta”, sanoo Juho Juutilainen. Matkalla Santiago de Compostelaan entinen suorittaja löysi reppuunsa uudet eväät, hiljaisuuden ja olemisen. Niitä on tarvittu taistelussa syöpää vastaan.

Askel askeleelta Caminolla alkoi itää myös siemen, josta kasvoi myöhemmin Newolo-yhtiö. Virtuaalinen valmennusohjelma tarjoaa ennaltaehkäiseviä työkaluja stressin hallintaan, tunneälyn käyttöön ja ongelmanratkaisuun.

Kuva: Laura Oja


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.


ASKELELLA ON 101 000 LUKIJAA!     

Kansallisen mediatutkimuksen mukaan Askel-lehti on Suomen suurin kristillinen aikakausmedia.

Äskettäin julkistetun mittauksen mukaan meillä on 101 000 lukijaa. Tutkimuksessa eivät olleet mukana seurakuntien lehdet.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Heinä-elokuun numeron sisältö:

Silmien iloinen ilme paljastaa heti, että Hanna Ekolan surun laulut ovat vaihtuneet uusiin. Monen vaikean vuoden jälkeen hän on rakastunut ja onnellinen.

”Miesystäväni on Lapista kotoisin, hänellä on vahvat juuret ja arvot. Osaan arvostaa toisen koskemattomuutta ja sitä, etten halua muuttaa häntä. Leskeksi jääminen ei ole valinta. Menneisyyteni saa silti olla kokonaisuutena mukana. On mukava, kun joskus pöydässä on enemmän ihmisiä”, radiokanavilla soivan suositun Leskenlehti-laulun tekijä sanoo.

Kannen kuva: Seppo J. J. Sirkka / Eastpress


Piispa Arseni osti Pajujärven koulun, jota hän kävi lapsena. Nyt taidetta ja antiikkihuonekaluja sisältävä koti Lapinlahdella on kauneuden runsaudensarvi.


Ludvig Wittgenstein väitti, että kokonainen filosofinen teos voitaisiin rakentaa pelkistä vitseistä. Se kävisi kyllä päinsä, mutta ei siltä pohjalta kovin paksua kirjaa kannata kirjoittaa. Ehkä kolumnin mittainen näin keskellä kesää sallitaan”, kirjoittaa Torsti Lehtinen ja juoksuttaa tarinoita muun muassa Jeremy Benthamista, Søren Kierkegaardista ja Mark Twainista.”


Raamattu ja rukous ovat Pirkko Lehtiön hengelliset sauvat. Kokenut hengellinen ohjaaja rohkaisee lukemaan Raamattua kuunnellen, mitä tunteita se itsessä herättää. Nämä tunteet ovat vastausta Jumalan puhutteluun ja voivat siten muuttua rukoukseksi.


Jukka Kemppinen kirjoittaa uskonnosta, uskomisesta ja uskosta. ”Niin kauan kuin uskoo esimerkiksi käskyihin ja kieltoihin, on vasta matkan alussa. Usko on rohkeutta kohdata ahdistus oikeiden ja tosien vastausten puuttuessa.”


Rovasti Matti J. Kuronen pohtii Martti Lutherin vatsavaivoja ja vanhurskauttamisoppia ja kysyy myös, tarjoaako kirkko uskonnollista hattaraa vai Jumalan viljaa ihmisten nälkään.


Se tapahtuu sekä koulussa että kirkossa. Ohjelmassa lukee ”kantelisti”. Koululaiset muistavat ehkä mustikka- ja mansikka-soinnut. Kirkossa odotellaan Konevitsan kirkonkelloja ja kansallispukua. Kun tyylikkääseen jakkuun pukeutunut Ida Elina iskee soittimesta ensimmäiset soinnut Pharrel Williamsin Happy-kappaleesta, yleisö haltioituu.


Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala osti lapsuutensa kotikirkon, josta Kouvolan seurakuntayhtymä päätti luopua. Taidemesenaatti rakensi pyhätöstä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon, jonka pihapiirissä avattiin tänä kesänä Peukaloisen puutarhan rakkauspuisto.


Olli Valtonen kysyy, onko hengellisyydessämme jouston ja kasvun varaa. ”Vaara piilee siinä, että tyynnyttävän uskon ja tyynnyttävän harhan välinen raja on epäselvä. Tyynnyttävää uskonvarmuutta on se, että vain meidän kaltaiset ovat oikeita uskovia ja kaikki muut ovat väärässä. Mutta mitäpä jos se onkin tyynnyttävä harha? Tyynnyttävistä harhoista luopuminen on kasvua."


Rockabilly kihlaa gospelin Maisa & Original Sound -yhtyeen musiikissa.


Päivi Puhakka kirjoittaa Pietarista Genesaretinjärvellä kulkemassa veden päällä kohti Jeesusta.

”Kadehdin häntä, joka ensin rakensi uskostaan sillan ja romutti sen sitten epäilyllään. Olisin halunnut kulkea tuota Genesaretin siltaa pitkin Vapahtajan luo. Opin sen, että lopulta meitä ei pelasta oma uskomme. Sillan rakentaa Toinen. Kun omat sillat romahtavat, voi huutaa: ’Herra, pelasta minut!’”


Voiko Vanhan testamentin väittämiin lukuihin esimerkiksi erämaavaelluksen henkilömäärästä luottaa? kysyy lukija teologian tohtori Eero Junkkaalalta.


Heikki ja Anna-Liisa Jarkko ovat etsineet onnellisuuden salaisuutta pian 80 vuotta, elämällä ja uskaltamalla. Se on vienyt heidät Siperiaan ja Afrikkaan asti. Afrikka on antanut heille iloa, he ovat antaneet Afrikalle muun muassa Nakuran lapset ry:n, joka kummitoiminnan kautta auttaa Arap Moin -lastenkodin lapsia ja nuoria koulutielle.


Esirukouspalstalla muistetaan nuorta, jonka seurustelusuhde katkesi ja toista nuorta, jolla on itsetuhoisia ajatuksia. Nuorella tytöllä on syöpä, samoin kolmen lapsen äidillä, myös heitä kannetaan esirukouksin.

”Tuomasyhteisön rukouspiiri kokoontuu lukemaan teidän lukijoiden rukouksia. Pyyntönne koskettavat. Jokainen rukoilija kantaa rukouksin teitä useita kertoja Jumalan eteen. Olette meidän mielissämme asioinenne”, tuomaspappi Pirjo Kantala sanoo pyyntöjen lähettäjille.


”Kuka vain voi nämä Leo Mellerin kirjat lukemalla todeta, että erittäin harva – jos mikään – hänen ennustuksistaan on toteutunut”, sanoo historian gradussaan Mellerin kirjoja tutkinut filosofian ja teologian maisteri, pastori Matti Ylinen.


Askel esittelee kirjoja kesän lukuhetkiin.


Lars Levi Laestadius oli julistustyönsä ohella tunnettu ja tunnustettu tiedemies. Hän oli niin lehtonoidanlukon löytäjä kuin koko Lapin luonnon tuntija.


Hjallis Harkimon ja Sauli Niinistön perustama Tukikummit-säätiö järjesti keräyksen, jolla saatiin varattomien perheiden lapsille tietokoneita. Kotimaanapu toimitti perille satoja laitteita.

”Me juteltiin siinä Ilkka Paanasen (Supercellin toimitusjohtaja) kanssa. Todettiin, että eihän varattomien perheiden lapsilla ole edes tietokoneita. Oltiin aikaisemmin kerätty varoja urheiluvälineisiin ja kirjoihin. Nyt sitten päätettiin kerätä välillä tietokoneita, kun ne on niin tärkeitä ja välttämättömiä nykyään”, Harkimo kertoo.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Yksi maailman tunnetuimmista hengellisistä lauluista on ruotsalaisen Carl Bobergin sanoittama O store Gud, joka syntyi kuin salaman iskusta Bobergin katsellessa rajua ukkosmyrskyä. Elvis teki laulusta megahitin sanoilla How Great Thou Art 1960-luvulla. Oi Herra suuri kuuluu yhä monen laulajan ohjelmistoon.


Rasvamaksasta on tullut suomalaisten kansansairaus. Siitä kärsii joka neljäs suomalaisaikuinen. Myös monella lapsella ja nuorella on liikaa rasvaa maksassaan. Rasvamaksa voi kehittyä maksakirroosiksi ja lopulta hengen menoksi. Ylipaino ja etenkin vyötärölle kertyvä rasva on suurin syypää rasvamaksasairauden syntyyn.

”Suomalaiset näyttävät saavan maksakirroosin muunmaalaisia herkemmin, koska meillä ollaan niin lihavia. Liian moni suomalainen syö ja juo kaksin käsin”, toteaa gastroenterologi Kalle Jokelainen.


Kiukaisten vanhassa pappilassa voi tutustua Käsityöt osana uskonnollista traditiota -näyttelyyn. Askel esittelee muutaman työn, joihin kädentaitajat ovat kutoneet, valaneet tai veistäneet uskonsa.


Ajankohtaissivuilla tuodaan terveisiä Askelen lukijamatkalta Pärnusta, opastetaan Tiekirkkoon ja kerrotaan kesäjuhlista ja tapahtumista.


Ajassa-sivuilla Erkki Kuusanmäen piirros sekä hoivakoti Valkamahovin bändi, jolla oli ensiesiintyminen Matteuksenkirkon messussa.

30 vuotta sitten Risto-Matti Ratia kertoi, kuinka hän ”hukkui Marimekkoon”, kadotti minuutensa ja antoi elämänsä Jumalan käsiin. Vierailimme rippikoululeirillä ja esittelimme kristillistä nuorisokulttuuria otsikolla ”Muoti muuttuu, idoli on sama”, asiantuntijoina pastorit Mikko Aalto ja Raine Haikarainen ja erityisasiantuntijana 17-vuotias Saukki. Kim Weckström kuvasi kaupallisten arvojen nousua kaupungistuvassa Suomessa. Askel tapasi arkkipiispa Desmond Tutun ja juoksija Jari Hemmilän. Kari Kuuva kirjoitti rock’n’ rollista.


Anu-Rohima Mylläri tuli adoptoituna Bangladeshista Suomeen 1980-luvun alussa. Nykyään hän työskentelee Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirissä monikulttuurisuustoiminnan kehittäjänä. Kirjailijanakin tunnetulla naisella on aitiopaikka tämän hetken pakolaistilanteeseen.


Martti Räikkösen laatima suosittu ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja. Tuttuun tapaan tarjolla on tuplamäärä ratkaistavaa.


Anna-Mari Kaskinen muistelee, kuinka yli 30 vuotta sitten Suomen Lähetysseura antoi antoivat nuorille tekijöille tilaa ottaa vastuuta lähetystehtävästä. Syntyivät Liekit-musikaali ja Afrikkalainen gospelmessu.

”Laulettiin Jeesuksesta. Laulettiin vapaudesta, toivosta ja oikeudenmukaisuudesta.” Nyt esiin on astunut uusi sukupolvi lahjoineen ja kutsumuksineen. ”Luotetaan liekkiin, joka heissä palaa.”


Seuraava Askel, syyskuun numero, ilmestyy 1.9.2016.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!

 


Älä säntäile, vaan katso rakkaasti ja ole läheistesi kanssa tänä suvena.

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja