Hyvä ihme!

”Hyvä ihme, voiko itse Jumala ottaa halvat lumppuvaatteet ja syntyä köyhäksi lapseksi! Tätä kreikkalaiset pohtivat aikoinaan jouluevankeliumin äärellä, Jari Jolkkonen sanoo ja houkuttelee köyhiä ja rikkaita samaan ihmettelyyn. Kuopion hiippakunnan piispa kertoo myös seitsenhenkisen perheensä joulunvietosta.

Kuva: Seppo J. J. Sirkka


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Joulukuun numeron sisältö:

Joulukuun Askelen kantena on adventtikalenteri, joka luukku luukulta vie lähemmäs seimeä.

Kannen kuva: Antti Valta


Anna rauhasi koko maailmaan ja ihmisten keskelle kodeissa. Anna meidän nähdä keskeneräisyydessä rikkaus. Tarvitsemme hoitavaa rakkauttasi myös tänä jouluna. Suojele sotaa pakoon lähteneitä. Rakenna rauhaa maailman kriisipesäkkeisissä. Anna valtaapitäville viisautta, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä lisää.

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja


Näyttelijä Sara Paavolainen liittyi kirkkoon 10 vuotta sitten, kun hän halusi syventää suhdettaan Jumalaan. Nyt kirkosta on löytynyt myös työpaikka. Sara valmistuu joulun alla suntioksi.


Ajassa-sivuilla Erkki Kuusanmäen piirros sekä Jouluradion äidin, Riitta Kalliorinteen, haastattelu.

30 vuotta sitten Ari ja Rita Vatanen kertoivat Argentiinan rallin vakavaa onnettomuutta seuranneesta pitkästä taistelusta masennusta ja pelkoja vastaan. Emeritusarkkipiispa Martti Simojoki suri julistuksen ohenemista kirkossa. Ahvenanmaalla nostettiin jouluhauki.


Torsti Lehtinen kuvaa Martti Lutherin kipuamista Rooman Pyhiä portaita.

” – – hän ymmärsi äkkiä kuin valaistuksen kokeneena, että rituaali on turha. Jumala pelastaa syntisen yksin armosta. Jos legenda – – on tosi, se ei paradoksaalisesti todista rituaaleja tarpeettomiksi vaan pikemmin osoittaa niiden merkityksen. Jos Luther ei olisi kontannut polvillaan pyhiä portaita, hän ei olisi kenties koskaan ymmärtänyt armon olemusta Jumalan lahjana.”


”Jouluna palataan juurille. Junat ja autot kuljettavat kansaa maakuntaan. Kynttilät syttyvät sukuhaudoilla. Otetaan kuvia, unohdetaan sisarusriidat muutaman välähdyksen ajaksi. Ja jossain syvällä on vielä isompi ikävä saada asettua perheyhteyteen, samaan kuvaan, jossa nuori äiti likottaa seimessä nukkuvaa vastasyntynyttään”, Päivi Puhakka kirjoittaa.


Rovasti Matti J. Kuronen päivittää jouluevankeliumia: ”Alepposta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan...”


”Äiti kertoi meille Jeesuksesta. Isä oli tyypillinen itäsuomalainen jörrikkä, joka uskoi enemmän itseensä”, kauppaneuvos Kyösti Kakkonen sanoo ja muistelee taidekodissaan Helsingissä kodin perintöä ja lapsuutensa jouluja Kiihtelysvaarassa.


Kirkkokuntien rajapyykit liikahtelivat Ruotsin Lundissa, kun luterilaiset ja katolilaiset juhlistivat yhdessä reformaation merkkivuoden alkamista. Läsnä olivat myös maailman pakolaiset. Paavi Franciscus tunnusti lähes 500 vuoden vastakkainasettelun jälkeen Martti Lutherin ansiot.


– – tämä ulottuvillamme oleva maapallo ja aurinkokunnan osa on perintöosaamme, käsittämättömän mutkikasta kokonaisuutta, jossa nähdään myös jumalallisuuden valo”, Jukka Kemppinen kirjoittaa.


”Saako tulla laulamaan”, kyselee Knihti tiernapoikien puhemiehenä nykyisin kauppakeskuksissa, koulujen juhlissa, pikkujouluissa ja ravintoloissa. Perinne elää yhä.


Olli Valtonen pohtii, mistä uskomisessa on kyse:

”Suurin osa ihmisistä, kirkossa ja sen ulkopuolella, pitää itsestään selvänä, että kristillinen usko tarkoittaa kristillisten uskomusten pitämistä totena. Siitä se sotku alkaa.


Kouvolan Karhulankylässä on vanha navetta, jonne väki kokoontuu jo 15:ttä kertaa joulukirkkoon. Kaikki alkoi siitä, kun Eija ja Pekka Pulsa halusivat kunnostaa sukutilan vanhan karjasuojan. Karja oli jo poissa. Talkoovoimin viimeistellyssä navetassa alkoi kaikua yhteislaulu: ”Heinillä härkien kaukalon”.


Lähes yhdeksän vuotta Pirjo Hongisto on auttanut romaneita Helsingissä. Samoissa merkeissä hän oli menossa viime syyskuussa Jollakseen kassiensa kanssa. Bussissa mies pyysi häntä siirtämään kasseja, jotta pääsisi kipeiden jalkojensa vuoksi istumaan. Nyt Pirjo ja Klaus Kekoni ovat kihloissa ja menossa naimisiin.


Esirukouspalstalla kannetaan sairauteen ja talouteen liittyviä huolia Jumalalle ja ollaan Jouluikonin äärellä:

”Se kertoo, että vaikka ulkoiset puitteet eivät aina toimisi niin kuin joululauluissa, tai vaikka olisin yksin luolani pimeydessä, Jumala on aina läsnä. Hän tuli ihmiseksi meidän itkujamme ja ilojamme kokemaan. Joulu on hänen valtakuntansa todeksi tulemista ihmisten välillä.”


Teologian tohtori Eero Junkkaala kertoo, minkälaiselle aikavälille joulun tapahtumat, Betlehemin matka, paimenten ja tietäjien vierailu, sijoittuvat?


Radio Dein suositun Raamattu kannesta kanteen -ohjelman pitäjä, pastori Jukka Norvanto pohtii tunteiden merkitystä. ”Jumala loi ihmisen ja samassa paketissa tulivat myös tunteet. Jos ne sivuutetaan, ihminen voi huonosti.”


Myös Hyvä elämä -palstalla tunnistellaan tunteita ja todetaan: Iloiset kasvot synnyttävät iloa ja suru opettaa kärsivällisyyttä.


Askel esittelee kirjoja joulun lukuhetkiin ja lahjapakettiin.


Joululehden sivuilta löydät tarkat ohjeet iloisen tontun neulomiseen.


Ajankohtaissivuilla onnitellaan Lastenmaa-lehteä ja kerrotaan Petri Laaksosen konserteista sekä Helsingin Tuomasmessuista.


Kirkkopalvelujen Kotimaanapu vastaa EU:n elintarviketuen koordinoinnista valtakunnallisesti. Kotimaanapu käynnisti myös jouluruokakeräyksen.

”Köyhälläkin pitää olla oikeus jouluna saada lapselleen esimerkiksi suklaalevy ja itselleen kahvipaketti. Joulukinkku on harvinaista herkkua monessa taloudessa”, keräysjohtaja Tapio Pajunen toteaa.


Otsikolla ”Mietteitä Lutherista oluttuopin äärellä” kirjoittaa Lari Junkkari uskonpuhdistajasta, jolle oli brändätty oma suosikkijuoma.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Martti Räikkösen laatima ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja.


Marianne Heikkilä lähestyy joulua turvapaikanhakijan näkökulmasta ja lainaa 40-luvulla kirjoitetun ja yhä ajankohtaisen joulurunon sanoja:

Rauhaa, vain rauhaa kellot ne soi, lapselle rauhaa, ne rauhaa soi.”


Seuraavan, 5.1.2017 ilmestyvän Askelen mukana lukijat saavat kauniin seinäkalenterin.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!