Vieraskirja

Rakkaat ystävät, lukijat ja tilaajat
TUOSSA YLHÄÄLLÄ ON YHTEYSTIEDOT TILAAJAPALVELUUN.
HOITAKAA ASIANNE NIIDEN KAUTTA. TÄMÄ PALSTA ON TARKOITETTU PALAUTTEEN ANTAMISEEN JA VIESTIEN LÄHETTÄMISEEN TOIMITUKSELLE.
toivoo päätoimittaja Pirjo Wesaniemi

Toivoisin että toimittaisitte kirjan Teemun ja Heddan elämästä arjessa. Aina pitää ensimmäiseksi, kun Askel tulee, lukea Teemu Rinteen pakina. En varmaankaan ole ainoa joka toivoo tällaista kirjaa käteensä, lahjaksi ystäville ja kirjastoon.
Kiitos, kiitos, kiitos Teemu ja Hedda

Tuuli, loistava ajatus. Katsotaan mitä sen toteuttamiseksi voisi tehdä. Teemun teksteille löytyisi varmaan monia muitakin lukijoita sinun lisäksesi.
Hyvän päivän toivotuksin,
Päivi P Askelesta

Hei Nero!
Luen aina hyvin mielelläni elämästäsi ja seikkailuistasi. Olet hieno kissa, mutta yksi asia särähtää korviini tarinoissasi. Miksi kutsut hoivaajaasi ja ystävääsi PIIAKSI? Sanalla on ikävä kaiku ihmisten maailmassa, ja emäntäsi on ansainnut kauniimman puhuttelusanan. Miten olisi vain yksinkertaisesti EMÄNTÄ? Totta kai lajitoverisi kanssa asuessani olen oppinut, että olen Tassu-ystäväni henkilökohtainen palvelija, mutta loukkaantuisin syvästi, jos se pitäisi minua vain käskyläisenä, piikana. Näen sen silmistä, että olen ennen kaikkea ystävä, kun se hellästi käpertyy syliini.Uskon, että sinä ajattelet samoin omasta kiltistä emännästäsi.

Se on tuo emäntä, joka kutsuu itseään piiaksi. Se on vähän sellainen sarkastinen ilmaus, emmekä me kuule siinä ikävää kaikua. Hän on sellainen emäntäpiika :) Tosiasiassa minä suhtaudun häneen kuin emooni, enkä missään nimessä haluaisi loukata minulle rakkainta olentoa. Voisin kutsua häntä vaikka kuningattareksi, mutta kun hän haluaa olla piika. Paljon terveisiä Tassulle ja oikein mukavaa kevään odotusta!
Toivottelee Nero