Kuoleman kanssa varpaisillaan

Anna-Maria Eilittä kirjoitti kuolemaa käsittelevän kirjan Kun olet poissa. Kaikki alkoi varpaasta.

Eräänä iltana Anna-Maria Eilittä makasi omassa sängyssään ja katseli peiton alta pilkistäviä paljaita varpaitaan.
– Ulkona paukkui pakkanen. Maisema täyttyi lumesta. Minä mietin, että jonakin päivänä varpaastani roikkuu lappu, jossa ovat henkilötietoni. Olen siis kuollut. Tarina siitä lähti kulkemaan päässäni.


Voit ostaa uusimman Askelen näköislehden tästä.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Toukokuun Askelen sisältö:


Tänä vuonna tässä lehtiverhojen vihreässä ja tuulen huminassa on uusia sävyjä, sillä äitini kuoli tasan vuosi sitten toukokuussa. Olen kiitollinen äidilleni monen muun asian lisäksi siitä, että hän näytti esimerkkiä kyvystä nähdä luomakunnan kauneutta."

Mari Teinilä

Päätoimittaja


Kansijutussa Ella Kanninen kertoo: ”Kannustava äitini ei ole koskaan vähätellyt tai mollannut tekemisiäni. Hän vaikutti siihen, että onnistuin jo nuorena nousemaan omille jaloilleni ja kantamaan vastuun teoistani.”

Kannen kuva: Jukka Granström


Askel uudistui.

Aloitimme myös yhteistyön Naistenpankin kanssa. Naistenpankki perustaa Ugandaan kanalayrityksen, jota myös jokainen Askelen uusi tilaus tukee eurolla. Kanala tulee työllistämään kymmeniä ja välillisesti jopa satoja ihmisiä. Maailma muuttuu kana kerrallaan.


Suosittu katolinen pappisetsivä syntyi aikanaan tuomaan uusia tuulia dekkaritarinoihin ja kertomaan kristinuskoon kuuluvasta armosta ja anteeksiannosta.

Askelen artikkeli vie isä Brownin jäljille ja esittelee hahmon luojan, G. K. Chestertonin sekä isä Brownin esikuvana toimineen isä John O’Connorin.


"Eräänä jatkosodan yönä nimismies jyskytti lammilaisen Riihilahden perheen ovea. Hän toi majoitettavaksi pakolaisia.

Useat kymmenet juutalaiset saivat turvapaikan hämäläiskylästä.

Pauli Riihilahden lapsuuskoti, joka palveli sodan aikana täysihoitolana, tarjosi turvapaikan kahdeksalle pakolaiselle.


Toukokuun toisena sunnuntaina Taimi Vilkko leipoo äidille vegaaniporkkanakakun.


”Oman muistin ja mielenterveyden eteen voi tehdä yksinkertaisia asioita: nukkua riittävästi, syödä terveellisesti, liikkua sopivasti ja hillitä digilaitteiden käyttöä”, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen ja antaa vinkkejä eri ikäisten aivoterveyden hoitoon.

Laululeikit, lapselle lukeminen, musiikin kuuntelu ja hiljaisuus tukevat monipuolisesti pienen lapsen kehitystä.

Liikunta parantaa koululaisen oppimistuloksia ja tukee mielenterveyttä

Nuoren aivojen päällä lukee lappu: ”Rakennustyömaa”. Paineettoman oleilun lisäksi hän tarvitsee haasteita koulutyössä ja harrastuksissa.

Työikäisten aivoille parasta on uni, vanhuksille aivojen ahkera käyttö. Aivojen superharrastus on tanssi, ja nauramalla saa nopeimmin aivot lepotilaan.


Uudesta Askelesta löytyy Pertti Suhosen artikkeli vanhasta italiaisesta kaupungista, Materasta, joka on toinen Euroopan tämän vuoden kulttuuripääkaupungista.

Toimittaja Jussi Rytkönen luki artikkelin ja kysyy:

Mitä meistä repäistäisiin irti, jos meillä ei olisi kaikkea tätä menneisyyteemme kuuluvaa ihmeteltävänä ja todisteena siitä, mistä Eurooppa ja länsi on tehty?”


Tuomaslaulukirjassa on kappale nimeltä Orkidea. Eija-Riitta Korhola kertoo ihmeellisen tarinan laulun takaa.


Erkki Jokinen irtisanoutui vakituisesta papin virasta ja vaihtoi saarnapöntön pieneen rukous- ja tutkijakammioon. Puoliso, perheneuvoja Leena Jokinen toteaa, että hänelle muutos on tuonut uusia etuja; elämä on levollisempaa ja ruoka usein valmiina odottamassa töistä palatessa. Taloudellisesti elämänmuutos on mahdollinen, kun valitsee elää vähemmällä.


"Me pelkäämme tunteita. Itkeäkin saa vain yksin, silloinkaan ei äänekkäästi. Tunteet ovat inhottavia. Niitä ei kukaan voi hallita, me ajattelemme, ja olemme ihan oikeassa. Kyyneleet näyttävät kuitenkin kuuluvan Jumalan maailmaan”, toteaa Olli Valtonen.


”Muistisairaan äidin luona tuli uudella tavalla merkittäväksi Raamatun lupaus Jumalasta, joka muistaa, vaikka äiti unohtaisi”, Minna Kettunen kertoo.


30 vuotta sitten. Toukokuun 1989 Askel esitteli uudet päätoimittajat, Maija ja Hannu Nymanin. He kertoivat avioparityöstä, oman suhteen solmuista, lapsiperhearjesta, työtoveruudesta ja vuodesta Lähi-idässä Hannun toimiessa pappina Golanilla.

Askel vieraili Syyriassa Maaloulan vuoristokylässä, jossa puhutaan Jeesuksen äidinkieltä.

Haastattelimme Abbe Pierreä, joka oli perustanut Emmaus-liikkeen 40 vuotta aiemmin, ja kerroimme Suomen Emmauksesta.

Valittujen Palojen johtaja Martti Immonen puhui Jumalalta saaduista elämän eväistä.

Tapasimme Takapulpetin pojat ja sokean nuoren äidin, Tuija Mustikkamaan.

Viisi nuorta naista pohti maapallon tulevaisuutta, otsonikatoa, muovin saastuttamaa luontoa, puhtaan veden riittämistä ja pakolaisia.

Muita aiheita olivat kirkon kieli, madonna kuvataiteessa ja Ladbroken kellonsoittajat: joukko kyläläisiä kokoontuu joka torstai-ilta Warwickin kreivikunnan kylän kirkon torniin, joka on peräisin vuodelta 1095.


Matti J. Kuronen kehitti vaihtoehtoista kirkkohistoriaa ja huomasi olevansa kelttikarjalainen. Kelttigeenit auttavat häntä ymmärtämään jopa Jumalan pyhää kolminaisuutta.

”Syyttä ei ensimmäisiä kristittyjä sanottu tien kulkijoiksi. Uskontunnustus ei viipaloidu osiin, joissa Pyhä Henki jää usein jakojäännökseksi, joka muka kuuluisi vain harvoille tosihurskaille. Uskontunnustus on jalkatyötä, kulkemista ja seuraamista.”


Lukijoita, kirjailijoita ja kirjoja, mm. Liisa Seppäsen teos Poika joka unohtui, joka on sota-ajan lapsen tarina.


Olli Seppälä kuvaa Hautausmaakävelyllä-sarjassaan kirkkomaan kivissä kukkivia kieloja. Mitä ”laakson lilja” merkitsee kristillisessä symboliikassa?


”Siunasin muutama viikko sitten isäni haudan lepoon. Surun ja kaipauksen keskellä mieleni täytti syvä kiitollisuus isästä ja elämästä, jonka hän oli saanut elää.”

Tuomaspappi Pirjo Kantala kirjoittaa kiitollisuudesta.


Rukouspalsta:

Kiitosaiheena vauvan syntyminen vuosien odotuksen jälkeen. Esirukous sisarusten välisiin kiistoihin ja perheelle, jossa isä on ihastunut työkaveriinsa.


”Haluaisin lukea Raamattua. Mistä aloitan ja miten pitää lukea?” kysytään Kysy papilta -palstalla.


Askelen uudella Yhdessä-sivulla pääsevät lukijat ääneen. Tällä kertaa julkaisemme lukijoiden muistoja äidin neuvoista ja pyydämme kertomaan mieleen jääneistä kesähäistä sekä äänestämään lehden parasta juttua?


Menossa: suosituksia ja tapahtumatärppejä, muun muassa Netflix-sarja Shtisel, joka kertoo ortodoksijuutalaisten maailmasta, Kaikki synnit -draamasarja, Ellen Thesleffin ja Petros Sasakin näyttelyt, Jyväskylän toukokuiset suurtapahtumat, Yläkaupungin yö, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat sekä Helsingin Tuomasmessut.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa aivojumppaa ja hoksaamisen iloa.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


”Ehkä viehtymys veteen on hyvin kaukainen kaiku. Lapsiveden loisketta kohdussa. Isän ja äidin heijaava ja rauhoittava syli kuin veneen keinunta veden liplatuksessa. Mereen laskeva aurinko aavistus siitä kaikkein suurimmasta ja kauneimmasta kaiken suuren ja kauniin takana, Hänestä, joka elämäämme kantaa.”

Päivi Puhakka


Seuraava Askel ilmestyy 6.6.2019