Enkelit tangokuninkaan keikalla

Teijo Lindströmille kertyy vuodessa jopa 100 000 ajokilometriä. Viime syksynä auton eteen syöksyi hirvi, autolle kävi pahasti, mutta ihmiset säästyivät.

”Auto oli täynnä enkeleitä. Sellaisen jälkeen pysähtyy. Osaa arvostaa omaa terveyttään ja läheisiä ihmisiä”, viime vuoden tangokuningas kertoo.

Kuva: Jukka  Granström


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Lokakuun Askelen sisältö:


Kiire on ruma ja kireä sana. Eikä vähiten siksi, että se korostaa ihmisen käsitystä omasta tärkeydestään. Kun olen luopunut kiire-sanan käytöstä, aikaakin tuntuu olevan paljon enemmän.”

Mari Teinilä

Päätoimittaja


Ministeri Pertti Salolainen jyrähtää, ettei nykymeno ole Raamatun mukaista esimerkiksi suhteessamme luomakuntaan; Raamattu käskee käyttämisen lisäksi myös varjelemaan luontoa.

”Olemme kaikki syntisäkkejä, ja olen itsekin varsin suuri sellainen!” Salolainen tunnustaa ja sanoo odottavansa kirkolta voimakkaampaa puuttumista luonnonsuojeluun.

Hän kertoo myös, että vaimon kuolema on ollut hänen elämänsä suurin tragedia.

Kannen kuva: Salolaisen arkisto


Freija Özcan toteaa, että ihme on luterilaiselle vaikea asia ja luterilaisuus järkiperäistä uskoa.

”Ihme on herkkä laji. Se ei ole toistettavissa samalla tavalla kuin tieteelliset mittaukset. Silloinhan se ei olisi ihme.”


Ajassa-sivuilla esitellään vuoden diakoniatyöntekijäksi valittu diakonissa Ulla Taipale sekä Avengers- ja Jurassic World -elokuvista tunnettu Chris Pratt, joka on vakaumuksellinen kristitty. Suosittu näyttelijä päivittää Facebookiin rukouksia faniensa puolesta ja keskustelee avoimesti uskostaan.

Kerromme Hiljan päivän vietosta ja paistamme suosittua pataleipää. Mukana myös Kuusanmäen piirros seurakuntavaaleista.


30 vuotta sitten Askel kertoi Äiti Teresan työstä, johon Tammisaaren Emmaus osallistui; Kalkuttaan oli välitetty 25 000 suomalaisten kutomaa peittoa. Kerroimme Gospelridersista, työpaikkojen rukousryhmistä ja Gordonin perhekoulusta. Scorsesen elokuva Kristuksen viimeinen kiusaus kuohutti. Italian Spellossa kiitettiin kukkataideteoksilla Jeesuksen uhrista. Vankilalähetti Fransesca Kekomäki tapasi "Kakolan Pirun", Lauri Janhusen. Orvo Koivuluoma kertoi, kuinka hän oppi olemaan selvin päin seurallinen. Mies lähti seurakuntaan ja kysyi Jeesukselta: "Kelpaanko sinulle?"


Kuukauden kasvo Kaisa Kariranta teki pyhiinvaellusmatkoja maailmalle ja kirjoitti havainnoistaan ja kokemuksistaan Ihmeellinen matkakirja -teoksen.


”Luulin lähteväni kuukausi sitten vastan tekoon mutta törmäsin vihtahousuun, joka kaatoi louhikkoon, mistä Pelastuslaitos toimitti minut alkumatkan kottikärryillä sairaalaa. Parin päivän päästä bakteeritulehdus kaatoi tähän tilaan”, kertoo Matti J. Kuronen kolumnissaan, jonka hän naputteli sairaalasängyssä, ”jalka tönkkönä ja letkuissa”.

Tekstissä hän pohtii, mitä on rukoilla ruikumatta.


Laaja artikkeli esittelee suomalaisen kotikasvatuksen suuntaukset viimeisen 200 vuoden ajalta jaotellen ne kristilliseen, lääketieteelliseen ja psykologiseen. Joskus korostettiin perisynnin kitkemistä, kiltteyttä, kurinalaisuutta ja terveellistä kunnon ruokaa, jossain vaiheessa vapaata kasvatusta, nykyisin kiintymykseen perustuvaa lapsen ja vanhemman suhdetta.


Psykoterapeutti Raija Rantola on todistanut perhekonstellaatioissa ihmeitä, kun ihminen uskaltaa katsoa rakastavasti omaa sukuhistoriaansa.


Historioitsija Teemu Keskisarjan mielestä kirjailija Aleksis Kivi on ollut merkittävin suomalainen kautta aikojen. Sen vuoksi, kuinka hän kehitti suomen kieltä. Kiven kieli ja mielikuvitus kehittyivät lukemalla Raamattua. Siitä on viehättynyt myös Keskisarja, joka liittyi kirkkoon.


Minna Kettunen kertoo Väärnin pappilan tunnelmasta, joka hiljentää vilkkaat koululaisetkin rauhallaan.


Olli Valtonen kysyy, olisiko aika tehdä parannus ja nostaa kiittämisen merkitys Suomessakin kaikkien ulottuville, uudeksi kansanliikkeeksi.

”Meillähän on jo kirkkovuodessa syksyllä kiitollisuuden sunnuntai. Voisimmeko kehittää sen ympärille uuden ajan suomalaisen Thanksgiving Dayn? Yllyttää kansalaiset kutsumaan suvut, ystävät ja naapurit koolle syömään yhdessä. Muistelemaan, mitä hyvää itse kullekin on tapahtunut. Itselläni on mielessä jopa suomalaisen kiitospäivän vastine amerikkalaisten kalkkunalle. Se olisi Lemin särä.”


Pihlaja on pyhä puu, joka näyttäytyy parhaillaan koko komeudessaan punaisine marjoineen. Ennen kuin linnut ehtivät löytää syysherkkunsa, on aika kerätä marjoja syksyisiin koristeisiin. Julkaisemme neljä helppoa ohjetta.


”Elämän vaikeina hetkinä, sopertaessani omaa rukoustani, olen tuntenut ihmeellistä kannattelua. Ikään kuin taakkani olisi keventynyt. Uskon, että Jumala on kannatellut minua. Myös ystävien esirukoukset olen tuntenut kannatteluna. Kuin olisin sylissä tai käsivarsilla.”

Tuomaspappi Pirjo Kantala


Esirukouspalstalla muistetaan kadonnutta poikaa, kaikkia kiusattuja sekä unettomuudesta kärsiviä ihmisiä.


Bergen-Belsenin entinen keskitysleiri Saksassa puhuttelee lohduttomalla maisemallaan, joukkohaudoilla sekä Anne ja Margot Frankin muistokivellä, josta on tullut lähes pyhiinvaelluskohde. Kivi on holokaustin mielettömyyden symboli.


”Kaikki on tavallaan hyvin”, sanoo lapsesta asti sairastanut Marika Karttunen.

”Minulle on aina annettu uusi tienhaara, jota lähteä kulkemaan”, hän sanoo parantumattoman sairauden keskellä.


Voiko rakastava Jumala tuomita ihmisen? kysytään teologian tohtori Eero Junkkaalalta.


Venehjärven tsasounassa entinen kommunisti Santeri Lesonen sytyttää tuohuksen ikonien eteen, tekee ristinmerkin ja lukee mielessään rukouksen, josta myös palava tuohus on merkkinä.

Yhdessä kauneimmista Vienan karjalaiskylistä, Venehjärvellä, rakennettiin uudelleen bolshevikkien tuhoama rukoushuone.


Vuonna 1918 syntynyt Marjatta Yli-Olli seuraa aktiivisesti maailmantapahtumia, opettelee ulkoa pitkiä runoja ja rukoilee.


Kirjapalstalla kiehtovia teoksia syysiltoihin.


Ajankohtaissivuilla kerrotaan Nuori Astrid -elokuvasta, Tunteet estradilla -näyttelystä, Tuomasmessuista, luterilaisen jumalanpalvelusyhteisö Verkoston tapahtumista ja Seppo Juntusen Elvistä ja rukousta -illoista. Esittelyssä myös Petri Laaksosen, Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen laaja yhteiskiertue.


Kimmo Saareksen kissamaisella Ohime Maiko -koiralla on vanhat sukujuuret jopa 3000 vuoden takaa. Shiba inut ovat Japanin kansallisaarre, jonka toinen maailmansota oli tuhota. Isännän ja uskollisen ja itsetietoisen Maikon parhaissa hetkissä istutaan rinnakkain katselemassa merta.


Hyvä elämä -palstalla kirjoitetaan kuolemasta, jolle lain mukaan on aina löydettävä syy. Omaisia kuoleman syyn selviäminen voi helpottaa ja auttaa surutyössä.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa aivojumppaa ja hoksaamisen iloa.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Anna-Mari Kaskinen kertoo, millaista oli asua vuokralaisena runoilija Aaro Hellaakosken lesken, Lempi Hellaakosken kulttuurikodissa. Lainaten Hellaakosken runoa Satakieli herää Anna-Mari pohtii:

”Ehkä itsekin olen astumassa sellaiseen elämänvaiheeseen, jossa kuuntelu on tärkeämpää kuin puhuminen, kiitollisuus tärkeämpää kuin yhä uusien asioiden saavuttaminen.

Ja vastaanottaminen – niin, mitä se on? Elämän ymmärtämistä, ihmisten kohtaamista sellaisina kuin he ovat, oman elämänvaiheiden kanssa sopusointuun pääsemistä ja myös vaikeiden asioiden hyväksymistä osana elämän matkaa.”


Seuraava Askel ilmestyy 1.11.2018.


 

 

 

 


 

Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!