Onnea 100-vuotias Viro!

Mitä kuuluu Sundjan perheelle, joka lähes 30 vuotta sitten kertoi Askelelle elämästään Neuvosto-Virossa? Anne ja Hannes Sundja esittelevät maakotia, jossa asui Eestin lipun isä Aleksander Mohrfelt. Miten Sundjan suvun tarina limittyy 100 vuotta täyttävän Viron tarinaan? Mitä heidän kuudesta lapsestaan on tullut? Mikä nykynuorille on tärkeää? Miten naapurikansamme viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa.

Kuva: Pille-Riin Kalmus


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Helmikuun Askelen sisältö:

Helmikuun lehden kannessa ovat Anne ja Jarmo Savolainen adoptiopoikansa Mahdin kanssa. Savolaiset olivat toivoneet lasta jo pitkään, ja alaikäisenä turvapaikanhakijana Suomeen tullut afgaanipoika tarvitsi perheen. Sitten he kohtasivat.

Kannen kuva: Jani Laukkanen

 


Mustavalkoisessa valokuvassa kaksi keski-ikäistä naista halaa toisiaan. He näyttävät pieniltä keskellä suurta leningradilaista toria. Naiset ovat virolaisia sisaruksia, ja kuva on otettu 1960-luvun alussa. Siinä on isoäitini Amanda juuri sillä hetkellä, kun hän tapasi ensimmäistä kertaa yli kahden vuosikymmenen jälkeen pikkusisarensa Martan.”

Lue helmikuun Askelesta lisää 100 vuotta täyttävästä Virosta.

Mari Teinilä

Päätoimittaja


Urbaani vihreä nainen ja keskustalainen maanviljelijä rakastuivat demareiden pikkujouluissa. Sitä seurasi molempien tipahtaminen eduskunnasta, avioero, syyllisyys ja ympäristön paheksunta.

”Ero on henkinen ja taloudellinen katastrofi”, Kirsi Ojansuu toteaa. Hän ja puoliso Timo Kaunisto ovat remontoineet Timon kotitilan lisäksi koko elämänsä ja asuvat nyt sekä kaupunkilaisina Hämeenlinnassa että maalaisina Alastarossa. Molemmat alkoivat myös opiskella ja toteuttaa siten nuoruuden haavettaan.


Ajassa-sivuilla Erkki Kuusanmäen piirros menosta, melskeestä ja kutsusta lepoon sekä herkullisen paastoruuan (Härkistaco) ohje. Uskollinen yhteisvastuukerääjä Markku Valkeavuori lähtee jälleen oville ja toreille. Auttaminen on verissä miehellä, joka on vaikeiden sairauksien keskellä saanut itse apua sekä lähimmäisiltä että näiden esirukouksista.


Toimittaja Antti Berg ja valokuvaaja Jukka Granström tutustuivat Suomen pohjoisimpaan kolkkaan, Utsjokeen, jossa sijaitsee myös Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta. Vastaan tuli muun muassa kauppias, kirkkoherra, kokki, nuorisotyöntekijä, seurakuntanuoria, suntio, muutama poro ja kylätalo Giisan ”parlamentti”, joka päivystää Nelostielle antavassa ikkunapöydässä.

”Täällähän ollaan Herran kukkarossa!” sanoo kauppias Seppo Härkönen.


HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen johdattaa lukijaa paastonaikaan ja pohtii, mitä katuminen tarkoittaa.


Tuija Pyhäranta vietti viikon ilman nautintoja ja huomasi, että hiljentäminen kannattaa. Tuttujen ruokien tilalle tuli ”uusia makuja ja ajanvietteen tilalle aikaa ajatella, lukea ja nukkua”.


30 vuotta sitten Askel esitteli Leonard Cohenin ”modernien psalmien kokoelmaa”, sairaalapapin työtä sekä 32 naista, jotka vihittiin papeiksi. Kirjailija Eeva Tikka suri ihmisen luontoyhteyden katoamista. Paavo Kortekangas, Kauko Sipponen, Kalevi Sorsa ja Ilkka Suominen pohtivat oikeudenmukaisuutta ja hyvinvoinnin jakamista. Otsikolla Täällä kuollaan viinaan käsiteltiin Suomen alkoholipolitiikkaa, joka aiheutti vuosittain tuhansien alkoholistien kuoleman.


Freija Özcan olisi halunnut olla pienenä pinkki mutta mummit ompelivat hänestä neiti sinisen, koska ”ruskeatukkaiselle tytölle sopivat siniset mekot”.

”Kun isoiksi kasvaneet poikani vetävät nyt päälleen punaista, keltaista ja vihreää, vaan eivät ikinä sinistä, olen iloinen siitä, että annoin heidän itse valita värinsä. Luojan luomakunta on värejä täynnä. Se on myös erilaisia ihmispersoonia täynnä. Jokaisen niistä soisi kasvavan omaan täyteen mittaansa”, Freija kirjoittaa.


Suomen sisällissotaan sijoittuvan Veljeni vartija -oopperan libreton kirjoittaminen vei Tuomas Parkkisen myös oman suvun historian äärelle. Kevät 1918 jakoi perheitä, ja konfliktin vaikutus jatkuu nykypolviin.


”Tarvitsemme sekä lääkärien, psykologien ja terapeuttien ammattitaitoa että sielun lääkettä: oman syyllisyyden tunnistamista ja tunnustamista, anteeksipyytämistä ja -antamista”, kirjoittaa Väärnin pappilan emäntä Minna Kettunen.


Hoitamaton aivoinfarkti katkaisi Juha Uusitalon huikeaan lentoon lähteneen oopperauran. Ääni on edelleen kunnossa, mutta kroppa ei toimi. Katkeruuden karikot välttänyt mies sanoo olevansa nyt armeliaampi itseään kohtaan.

”Elämä on muuttunut yksinkertaisemmaksi. Ei ole paineita eikä stressiä. Kun on käynyt kuoleman porteilla, onnellisuus on tullut paljon lähemmäksi.”


Vuoden 2017 Paras kansi -äänestyksen voitti Laura Ojan kuvaama levollinen pääsiäiskansi kynttilöineen ja ikoneineen. Toiseksi tuli kesäkuun ”karhun pusu”.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


” – – muutoksesta kertoo sekin, että piispa Teemun valinta piispa Irjan seuraajaksi toi lisää toiseutta kirkkomme johtoon. Hyvää Teemun osalta todistaa sekin, että hänestä tehdään kantelu omalle kapitulille, niin kuin yleensä tapahtuu heille, jotka eivät mahdu vanhoihin malleihin”, toteaa Matti J. Kuronen.


Rukouspalstalla tuomaspappi Pirjo Kantala kirjoittaa valtakunnasta, joka toivotetaan tervetulleeksi Isä meidän -rukouksessa.

Rukouksin muistetaan leskeä, joka jäi yksin 56 vuoden avioliiton jälkeen sekä avioliittoja, joissa on ollut pettämistä ja suhteen väljähtymistä.


”Jumalalle ei kerrota vitsejä. Hän tietää jo ne kaikki. Mutta silti rukoukseen voi sisältyä joskus huumoria. Ihmisten vuoksi.” Näin alkaa Olli Seppälän hyväntuulinen tarina vitseistä, joille kaikille Herra on ehkä jo nauranut.


Askel esittelee kirjoja talven lukuhetkiin.

 


Hyvä elämä -palsta käsittelee Suomessa tikittävää diabetespommia; sairaus on diagnostisoitu 360 000 ihmisellä, ja lähes toinen mokoma sairastaa sitä tietämättään. Lääketieteen toimittaja Sirpa Norri kertoo Diabetesliiton sivuilta löytyvästä riskitestistä. Jo viiden prosentin painon pudotus pienentää sairastumisriskiä merkittävästi.


”Miten on mahdollista, että Jumala siunasi Jaakobin tämän petettyä isänsä?” kysytään raamattupalstalla Eero Junkkaalalta.


Ajankohtaissivuilla esitellään tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys, nostalginen Sata vuotta sitten -postikorttinäyttely ja elokuva Solsidan. Tarjolla on myös tietoa Seppo Juntusen rukousilloista sekä helmikuun Tuomasmessuista Helsingissä. 18.2. Askelen ja Kotimaan toimitusväkeä on mukana Tuomasmessussa Agricolan kirkossa.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa sopivaa jumppaa aivoille.


Rajujen elämänvaiheiden jälkeen Johanna Kareesta tuli kuvaevankelista, laitapuolen kulkijoiden lempeäkatseinen valokuvaaja, joka bongaa ”katuvarpusia”.


Kysymys ”Mitä tekisit, jos et pelkäisi?” pysäytti eräänä päivänä psykoterapeutti Mirja Sinkkosen ja sai hänet luetteloimaan pelkojaan ja toimimaan niistä huolimatta. Nyt hän kysyy samaa lukijoilta ja rohkaisee unelmoimaan peloista huolimatta.


Seuraava Askel ilmestyy 1.3.2018.

 

 


 

Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!