Pieniä poikia ja pakkasprinsessoja

Satu Mali on lapsikuvistaan kansainvälisesti palkittu valokuvaaja. Omaan lapsettomuuteen liittyvä taistelu on vienyt syvästä surusta äitiyden iloon ja onneen.

Kuva: Laura Oja


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Helmikuun numeron sisältö:

Helmikuun Askelen kannessa on ensi kesänä 100 vuotta täyttävä Lydia von Koch-Haaksalo. Hän kertoo isänsä ja emigranttisukunsa tarinan, jossa kuljetaan Ukrainasta Viron kautta Terijoelle ja Tanskaan auttamaan sodan runteleman Euroopan pakolaisia. Se on myös itsenäisen Suomen tarinaa.

Kannen kuva: Eeva Mehto

Lukijat äänestivät viime vuoden kansista voittajaksi pääsiäiskannen, jossa oli Rami Marjamäen kuvaava ikoni. Toiseksi tuli joulunumero, jonka kantena oli Antti Vallan piirtämä adventtikalenteri. Kolmanneksi äänestettiin syyskuun kansi, jota varten valokuvaaja Seppo J. J. Sirkka oli houkutellut Tuija Tiitta-Ylipään ja Markku Ylipään veteen.


Kun nostaa silmänsä itsestään muihin, voi löytää ystävyyttä ja välittämistä.

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja


Televisiossa pyörivässä Stand Up! -ohjelmassa koomikko Mikko Vaismaa naurattaa tarinalla paratiisista. Nurkkaan ajettu Aadam tietää Eevan repliikin, jos mies kieltäytyy tarjouksesta: ”Kyllä sunkin täytyis vähän enemmän hedelmiä syödä.” Raamatun tunteva mies löytää rivien välistä naurun ja jännitteet, jotka sopivat jutun juureksi stand up -show’hun.


Ajassa-sivuilla elokuvaklassikko Ben Hurin uusintaversio ja Erkki Kuusanmäen piirros.

30 vuotta sitten filosofi Esa Saarinen veresti Askelessa muistojaan kristinuskosta ja kirjailija Anna-Maija Raittila avasi nuoruutensa ”railakasta ja hauskaa” lestadiolaisuutta. Vierailimme myös presidentti J. K. Paasikiven entisellä maatilalla, josta oli tullut Päivölän orpokoti (myöhemmin Paasikiven nuorisokylä).


Matti J. Kuronen kirjoittaa armon arvosta: ”Panemme liiankin helposti vastakkain kalliin ja halvan armon. Kehumme sitä kalliiksi, tosin Jumalan maksamaksi, mutta käytännössä löydämme usein itsemme penkomasta uskon erikoistarjouksista halpaa armoa, joka ei vaadi meiltä mitään – mitä nyt vähän heikoksi kehumaamme uskoa.”


Vuoden 2017 Askelissa esitellään reformaation vähemmän tunnettuja vaikuttajia. Paavo Alajan artikkelisarjassa seuraavana on Sebastian Franck, kristillinen toisinajattelija ja individualisti, jota on kuvattu 1500-luvun moderneimmaksi ihmiseksi.


Päivi Puhakka kirjoittaa härkäviikkojen siivouskohtauksesta: ”...luin kirjaa KonMari, Siivouksen elämänmullistava taika. Suositun järjestelykirjan tekijä vaikuttaa määrätietoiselta naiselta, joka jätesäkkeineen ratkaisee säilytysongelmat. Mutta lapsuuskotini vintillä Kondōn Mari olisi tullut hulluksi ja kohdannut voittajansa. Isäni mummo, Karhun Mari, häntä edeltäneet ja häntä seuranneet sukupolvet kantoivat vintille astioita, suksia, siteitä, sauvoja porkilla ja ilman, pellavaa, yhdeksän rikkikehrättyä rukkia, kangaspuut, kirjoja, sillipurkkeja, leluja, hirvenpää ja talja, jolla kissat tykkäsivät käydä tarpeillaan. Vain muutamia mainitakseni.”


Kiinasta voi tulla 10 vuodessa maailman kristityin maa suuren herätysaallon myötä. Samaan aikaan kommunistipuolue poistaa ristejä kirkkojen torneista ja jahtaa kristittyjä.

Tuomas Tarkkanen on pienenä murusena mukana Kiinan jättiläismäisessä herätyksesssä. Hän opettaa kotonaan Vantaalla tuleville lähetyssaarnaajille englantia Internetin välityksellä.


Iloinen ikiliikkuja, auttamisen asiantuntija ja lämmin lähimmäinen, Ulla Pesolaa voi kuvata monilla sanoilla. Kun on menettänyt lapsensa ja katsonut silmiin suruista suurinta, ymmärtää nähdä kauneuden ja ilon kaikessa.


Torsti Lehtinen pohtii käsitteiden henki ja sielu sekoittamista. Hänen mukaansa ”henki viittaa siihen, minkä välityksellä ihminen on yhteydessä olemassaolonsa ytimeen, Luojaansa”. Kuitenkin käytämme sanaa henkinen vaikka täsmällisempää olisi puhua sielullisesta.

”... mutta se ei käy enää päinsä. Määre ’henkinen’ on jo vakiinnuttanut asemansa. Tuntuisi oudolta, jos esikunnasta tulisi kutsu sielullisen maanpuolustuksen kursseille.”


Jukka Kemppinen kirjoittaa räyhä- ja hurmahengistä.


”Vuorisaarnassa Jeesus julisti onnelliseksi hyvin kummallisia ihmisryhmiä. Esimerkiksi köyhät. Mitä onnellista heillä voi olla?” kysyy HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen.


Yousra pakeni Syyriasta keväällä 2013. Korkeasti koulutettu ja kotimaassaan hyvin toimeen tullut suurperheen äiti asuu nyt seitsemän tyttärensä kanssa yhdessä huoneessa Jordaniassa. Elämä on täytynyt aloittaa alusta. Apuna on Kirkon Ulkomaanavun toimintakeskus, jota Yhteisvastuu 2017 tukee.


Rukouspalstalla muistetaan miestä, joka kokee jääneensä suruun kiinni vaimon kuoleman jälkeen. Esirukouksin kannetaan myös diagnooseja saaneita ja hoidoissa olevia sairaita sekä kuolemaa ja kipuja pelkääviä.


”Mainitaanko Raamatussa kirkko, ja onko temppeli sama asia?” kysytään teologian tohtori Eero Junkkaalalta, jolle lukijat voivat lähettää raamattuaiheisia kysymyksiä.


Puolitoista vuotta sitten alkoivat kymmenet turvapaikanhakijat tutustua kristinuskon perusteisiin Alfa-kurssilla Rengossa. Kun islaminuskoiset miehet kaipasivat jatkoa mielenkiintoisille illoille, järjestivät eri seurakuntien vapaaehtoiset jatkokurssin. Samalla on ystävystytty ja tutustuttu uusiin kulttuureihin.


Muistatko Noita Nokinenän, Jänöjussin mäenlaskun ja Disneyn Bambi-elokuvan? Luitko nuorena Lasten Kuvalehteä tai Ajan Säveltä? Pistitkö levysoittimeesi vinyylilevyn vanhempiasi kauhistanutta räminämusiikkia? Ismo Loivamaan Lastenkamarin aarteet kuvaa suomalaista lasten- ja nuortenkulttuuria 40-luvulta lähtien. On oltu isänmaan asialla, kasvatettu kansainvälisyyteen ja inspiroiduttu Peppi Pitkätossun anarkiasta..


Askel esittelee kirjoja talven lukuhetkiin.


Kun Eki Hynynen (34) sai valkolakin, oli juhlassa vahva viesti: onnistumisen kokemukset kuuluvat jokaiselle. Vuosien varrella Ekin papereihin on kirjattu kahdeksan eri diagnoosia, harvinaisimpana Pallister-Hallin hypotalaaminen oireyhtymä. Nyt kädessä on ylioppilastodistus. ”Tunnen olevani toisten kanssa tasavertainen”, tuore ylioppilas sanoo.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


”Jo kävely auttaa pitkälle”, todetaan Hyvä elämä -palstalla, joka käsittelee suomalaisten selkävaivoja, erityisesti miesten selkäkipuja. Selkäliitto on julkaissut Tosimiehen selkätreeni -oppaan, jonka voi ladata maksutta netistä.


Etelä-Afrikassa vuonna 2013 vieraillut teologian tutkija Minna Heimola havahtui siihen, ettei ”kristillinen rasismi” ole vain kaukaista menneisyyttä. Raamattuun vedoten on kirkon historiassa syrjitty tummaihoisia, alkuperäiskansoja ja juutalaisia. Suomessa rasismi kohdistui venäläisiin ja saamelaisiin.


Ajankohtaissivuilla kerrotaan suomalaisvaltuuskunnan vierailusta paavi Franciscuksen luona ja tilaisuudesta, jossa piispa Irja Askola siunasi pääkaupunkiseudun seurakuntien uuden Kirkko ja kaupunki -lehden. Lisäksi esitellään Radio Dein uusi Piispan kyselytunti -ohjelma ja kerrotaan Helsingin Tuomasmessuista sekä Seppo Juntusen rukousilloista.


Martti Räikkösen laatima ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja.


”Ihmisen, joka on tottunut hallitsemaan tilanteita, on välillä hyvä antaa asioiden tapahtua omalla painollaan. Tavallisesta päivästä voi rakentaa arkiretriitin. Päätän, ettei minulla ole kiire. Hidastan kävelyvauhtia...”, kirjoittaa Anna-Mari Kaskinen.


Seuraavan Askel ilmestyy 2.3.2017.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!