Musiikissa Vintturit

Inna ja Juha Vintturi rakastavat kuorolaulua, messua, poikiaan ja toisiaan. Tuomasmessun musiikkipariskunta muistelee messun alkuaikoja ja summaa, mistä hyvän messun musiikki syntyy.

Kuva: Laura Oja


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Kesäkuun numeron sisältö:

Kesäkuun Askelen kannessa on harvinainen kuva ihmisen ja karhun kaveruudesta. 18 vuoden aikana Sulo on oppinut ymmärtämään karhujen kieltä. Tätä ihmettä tulevat katsomaan kymmenet tuhannet ihmiset tänäkin kesänä eri puolilta maailmaa.

Kannen kuva: Jenna Lehtonen

 


Presidentti Koiviston kuoleman aiheuttama pysähdys, kunnioitus ja hiljentyminen muistuttivat entisestä ajasta ja sen tavoista. Hetkeksi vihapuhe lakkasi, hetken olimme yhtä ja kunnioitimme suurta elämäntyötä.”

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja


Vakavan liikenneonnettomuuden jättämä arpi kädessä muistuttaa Kari Hotakaista kuolemasta.

”Takaseinä näkyy ja ovikin jo kerran avautui, mutta meni kuitenkin vielä kiinni”, kirjailija toteaa.


Kiinasta odotetaan jo tänä vuonna suurta uutista, joka liittyy Vatikaanin ja Kiinan lähentymiseen ja diplomaattisuhteiden uudelleen solmimiseen. Mahdollinen suuri sovinto, jota on neuvoteltu kaikessa hiljaisuudessa jo kaksi vuotta, koskettaisi valtavaa ihmismäärää; maailmassa on noin 1,2 miljardia katolilaista ja Kiinassa 1,4 miljardia asukasta.


”On ihme ja ilo olla uuden ihmisluomuksen äärellä, etenkin maailmassa ja yhteiskunnissa, joita kiinnostavat enemmän haudat kuin kehdot”, kirjoittaa Jukka Kemppinen kahdeksannen lapsenlapsen syntymän ihmeen äärellä.


Ajassa-sivuilla esitellään tiekirkkoja, jotka kutsuvat kesäkulkijoita kurvaamaan vanhojen ja uusien pyhättöjen rauhaan. Usein tarjolla on myös oppaiden kertomaa mielenkiintoista paikallishistoriaa.

30 vuotta sitten Harri Holkeri kertoi Askelessa vanhempiensa toivoneen pojasta pappia. Lech Walesan selviytymisreseptiin kuului ajatus ”Turvaa Jumalaan”. ”Vastarintajohtaja”, kirkkoherra Jaakko Ripatti pysäytti seurakunnan ”toimintakarusellin” viikoksi ja nousi Korpilahden kirkon parvelle rukoilemaan. Liisa Tuovinen antoi eväitä lomaan: arki katkolle, lähelle luontoa, aikaa yhdessäololle ja juhlalle, vähemmän viinaa ja enemmän erotiikkaa avioliittoon.


Kun ensimmäiset kristityt tunnustivat, että Jeesus Kristus on Herra, he samalla sanoivat, ettei heitä keisari ei enää määräile – ja saivat maksaa keisarille senkin, joka kuului Jumalalle – oman henkensä”, toteaa Matti J. Kuronen.


”Filosofi, kehitysvammaisten Arkki-yhteisön perustanut Jean Vanier kutsui kuuntelemaan ihmisiä herkällä korvalla ja olemaan rauhantekijä. Viesti oli selkeä: ’Jeesus tuli sanomaan: rakastan sinua.’”, kirjoittaa Päivi Puhakka lontoolaisen Holy Trinity Brompton -seurakunnan järjestämästä konferenssista.


Teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara puhuu anteeksiannosta:

”Luovun toisen syyttämisestä, katkeruuden, kaunan tai koston hautomisesta, vihan tunteen ruokkimisesta tai hellimisestä. Annan tilaa uudelle.”


Vuoden 2017 jokaisessa numerossa esitellään reformaation vähemmän tunnettuja sivupersoonia. Paavo Alajan artikkelisarjassa seuraavana on lääkäri ja tiedemies Miguel Servet, rationalisti, jonka inkvisition tuli tuhosi.


Ruotsin kuningatar Kristiinaa on kuvattu Euroopan halveksituimmaksi ja juhlituimmaksi naiseksi. Kuninkaaksi kasvatettu tyttö rikkoi lasikattoja ja säädyllisyyden rajoja. Hän sanoi olevansa mieluummin oppinut kuin pyhimys. Kristiina luopui kruunusta ja luterilaisesta uskosta tullakseen katolilaiseksi ja muutti Roomaan. Hänen hautansa on Pietarinkirkossa.


”Aito taide syntyy vapaudessa, ja siihen liittyy vastuu. Taiteilijan on kannettava vastuu taiteestaan, vaikka hänen moraalinsa muuten horjuisi”, toteaa kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen.


”Elämä pakottaa meidät välillä aloittamaan uudestaan. Sairaus, vastoinkäymiset, avioero, työn loppuminen tai konkurssi ovat prosesseja, jotka vaativat muuttumaan. Ja kun olemme selvinneet, huomaamme, että olemme jonkin uuden alussa. Entinen elämäntapa ei enää toimi. Loppu voi olla uuden, jonkin paremman, alku. Kaikenlaiset asiat voivat kääntyä hyväksi.”

Näin sanoo tuomaspappi Pirjo Kantala esirukouspalstalla.


Kirjoja ja lukijoita


Royal Albert Hall kokosi viime kuussa tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa oppimaan palvelevaa johtajuutta. Järjestäjänä toimi anglikaaninen Holy Trinity Brompton -seurakunta, jonka kehittämät Alfa-kurssit tuovat seurakuntiin kirkosta vieraantunutta väkeä.


Jos etsit paikkaa, jossa voit saada esirukousta ja jossa joku kuuntelee sinua, mene Tuomasmessuun. Niitä järjestetään Helsingin lisäksi Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Kotkassa, Rovaniemellä, Lahdessa sekä monella muulla paikkakunnalla.

Helsingissä juhlitaan kirkon syntymäpäivää helluntaina 4.6. Tuomasmessu-tapahtumassa Mikael Agricolan kirkolla. Ohjelmaa kryptassa klo 14 alkaen, mm. Eero Junkkaalan ja Jorma Karangon pohdintoja armolahjoista ja Pyhästä Hengestä sekä yhteislaulua. Grilli kuumana pihalla klo 16.30. Tapahtuma huipentuu messuun klo 18. Saarnaa Atte Korhola, liturgina Pirjo Kantala.

Helsingin kesäisiä messuja vietetään joka sunnuntai alkaen 11.6. klo 19 Agricolan kirkolla. Messut kuuluvat myös RadioDeistä.


Olli Valtosen mukaan suopeus on elämänasenne, jota ei voi mitata vain suopeilla teoilla.

”Hyvä alku on päättää tehdä yksi suopea teko päivässä. Ja ehkä kirjata se ylös omaan suopeuden päiväkirjaan. Pitäväthän ihmiset kirjaa lenkeistään, painostaan ja verenpaineestaan.”


Inkeriläisen Anna-Maria Orgolaisen kallein aarre on katekismus. Se on selvinnyt Anna-Marian lailla Leningradin piirityksestä sekä Siperian karkotusvuosista ja päätynyt lopulta Suomeen.


Suomussalmella vietetään moninkertaista juhlavuotta, kun Suomi täyttää 100 ja pitäjä 150 vuotta. Syntymäpäivälahjaksi se sai kesäkuussa avattavan kansallispuisto Hossan. Nälkämaan laulun kotikunnassa oma historia tunnetaan ja sitä kunnioitetaan. Tässä kohdalla raja on edelleen vanhin valtakunnan raja koko Euroopassa. Täällä käytiin Raatteen tien taistelu, ja täällä kirkko on aina ollut keskellä kylää.


Jussi Sohlbergin puhelin soi, kun uskonnolliset ilmiöt oudoksuttavat. Uskontojen lisäksi Kirkon tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattoria kiinnostavat raskas musiikki ja ikonimaalaus.


Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, ja onko tarjolla monta taivasta? kysyy lukija teologian tohtori Eero Junkkaalalta.


Miehikkälän kirkkokuoro piristää Kaakon kulmaa. Laulamisen riemu saa myös kuorolaiset unohtamaan omat huolet ja kolotukset. Lähes satavuotiasta kuorosta ei sen historian aikana ole eronnut kukaan – paitsi liittyessään taivaalliseen kuoroon.


Ajankohtaissivuilla kerrotaan Vapriikin, Taidekeskus Salmelan, Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalon näyttelyistä sekä Kari Tikan Luther-oopperasta.


Martti Räikkösen laatima ristikko haastaa rassaamaan aivosoluja.


Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä pohtii reilun matkailun periaatteita ja uusia Airbnb:n malleja.

”Voisivatko meillä Suomessa kirkot toimia saman periaatteen mukaisesti niin, että kaikki maailman tiekirkot liittyisivät yhteen ja ottaisivat vastaan ryhmiä ja matkalaisia, jotka voisivat myös kesäisin yöpyä kirkon pihalla omassa teltassaan?”


Seuraavan Askel ilmestyy 6.7.2017.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!