"Mie oon Karjalast"

Suomessa on vahva heimoperinne. Monet sutkaukset kertovat, kuinka savolaiset ovat ovelia, pohjalaiset sisukkaita, hämäläiset hitaita ja karjalaiset iloisia.

Topeliuksen kirjoittama Maamme-kirja ilmestyi vuonna 1875. Siinä ihmiset tyypiteltiin heidän asuinalueidensa mukaan.

Sinikka Sokka ja Riitta Uosukainen kertovat karjalaisjuuristaan.

Kuva: Jukka Granström


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Kesäkuun Askelen sisältö:


Kesäkuu kutsuu kiittämään luomakunnasta. Istumaan hetkeksi rannalle ja kuuntelemaan, miten järvi laulaa kiitosta Luojalleen. Vielä voi kuulla järvien loiskintaa ja korpien kuiskintaa.”

Mari Teinilä

Päätoimittaja


Kesäkuun kansijutussa Ringa Ropo kertoo, kuinka hän lapsen kuoleman, avioeron ja sitä seuraavien vuosien jälkeen halusi vihdoin ottaa itsensä huomioon.

Puolessatoista vuodessa Ringa laihtui 23 kiloa ja säteilee hyvää oloa myös uuden rakkauden vuoksi.

Kannen kuva: Jukka Granström


Ajassa-sivuilla palataan vielä prinssi Harryn ja Meghan Marklen häihin, Currylla höystettynä, keitetään uudet perunat ja siunataan sauna.

Erkki Kuusanmäen piirroksessa jokainen saa kajauttaa Suvivirren Herran kunniaksi omalla äänellään.


Hyvinkään Sähkön toimitusjohtaja Aki Junnila kertoo, millainen on onnellisen motoristin kesä.


Eläkkeellä olevan pankinjohtaja Ahti Hirvosen mukaan yritysmaailman hallinnon ja taloudenpidon hyviä käytäntöjä pitäisi tuoda myös kirkkoon.

Nyt hän on kirjoittanut kirjan, joka on luettavissa ilmaiseksi Kotimaa24.fi-sivustolla olevan linkin kautta. Omaelämäkerrallinen pamfletti Ajatuksia muutoksesta ja sen tarpeesta omassa – ja kirkon – elämässä on samalla Kotimaan Kirjahylly -nimisen palvelun avaus. Sinne kootaan ilmaiseksi luettavaksi lyhyitä, 40–60-sivuisia pamfletteja kirkon elämästä ja tulevaisuudesta.


Kesäkuun numerossa on Tuomasmessu-asiaa tavallista enemmän. Tuomaspappi Pirjo Kantala kirjoittaa esirukouspalstalla Isä meidän -rukouksesta.

Kerromme kesäisistä messuista.

Haastattelimme Tuomasmessussa monissa eri tehtävissä palvellutta pariskuntaa. Puolitoista vuotta sitten Minna Gustafsson kiitti esirukousosuudessa siitä, että messusta voi löytää ihmisen, jota rakastaa. Kirkossa oli myös Pekka Korhonen, joka oli monet kerrat tullut Agricolan kirkon penkkiin surunsa kanssa. Jotain uutta oli viriämässä molempien elämässä.


30 vuotta sitten Tapani Kansa kertoi Askelessa, millaista oli kasvaa marxilaisen isän poikana.

Tapani Ruokanen tutustui Venäjän kirkon tilanteeseen glasnostin Neuvostoliitossa; hallitukset tulevat ja menevät, pyhä jumalanpalvelus ei taukoa.

USA:ssa Vineyard-yhteisö tavoitti kirkottomia.

Sairauskohtaus pysäytti evankelista Pellervo Heinilän: "Sama evankeliumi kantaa tästä eteenpäinkin", mies totesi onnellisena uudesta kesästä.

Paavo Rissanen puhui hiljaisuuden voimasta.

"Paras tapa, millä vanhemmat voivat auttaa lastaan on yksinkertaisesti läsnäolo", totesi Mirja Sinkkonen.

Julkaisimme myös nuorten viestejä vanhemmille: "Isä, miksi olet niin välinpitämätön minua kohtaan, ettet välitä kenen kanssa tai missä liikun?"

Ari Savikko kertoi, miten isän poissaolo ajoi hänet aikuisena pakenemaan avioliitosta, omien lasten luota ja lopulta itsemurhayritykseen. Sitten oma tytär alkoi rukoilla Arin puolesta.

Millainen on loma luostarissa? Entä alkoholistiperheessä? Miten pappi selviää, kun tilaisuus meneekin "ohi käsikirjan"?


”Jotain ihanaa on suomalaisessa maisemassa, rantakaisloissa ja sinertävän selän autiudessa. Sitä katsellessani ymmärrän, että kaikki maailman kiire on turhaa. Se mikä tuntui suurelta ja voittamattomalta, pienenee hallittavaksi. Se mikä kiristi vanteen lailla rintakehää, heltiää.

Huolet katoavat, sillä mitä minä lopulta tarvitsen muuta kuin saunan kuistin ja kesäillan.”

Freija Özcan


Kirkkohistoria tuntee useita erämaaisiä, mutta varhaiskirkon aikana oli myös hengellisiä äitejä, jotka vastasivat autiomaan kutsuun. He ovat varhaiskirkon salaisuus.


"Jumala ei ole koskaan luvannut, että hän antaa sanallisen ohjeen jokaiseen siirtoon, jonka teemme.
Mutta hämmästyttävää on, että hän haluaakin antaa enemmän.
Hän haluaa antaa läheisyytensä, joka ohjaa meitä.
Hän antaa aina viisautta, jos pyydämme hänen apuaan.
Hän täyttää sydämemme rauhalla, jos olemme oikealla tiellä, ja on valmis ottamaan rauhansa pois, jos kuljemme harhaan."

Eija-Riitta Korhola


Rukous ennen matkan alkua on vanha tapa, jossa pyydetään turvallista menoa ja paluuta. Varsinkin pyhiinvaeltajien, noiden turismin edelläkävijöiden, matkaan kuului rukous. Yhtä hyvin matkarukous sopii tämän päivän reissaajan turvaksi. 


"Pyhästä Hengestä on tullut meille pullon henki, jota säilytämme kaiken varalta valolta suojattuna viileässä. Vähäisen teologisen tolkkuni mukaan kyseessä on kuitenkin voimavara, dynamiikka, joka muuttaa uskomisen uskallukseksi seistä maailman onnettomuuspaikalla ja tunnustaa uskomme kielellä, jota kaikki ymmärtävät."

Matti J. Kuronen


Perivätkö lapset myös vanhempiensa pahat teot? kysytään teologian tohtori Eero Junkkaalalta.


Taiteilija Taina Hillo toteaa, että missä on ihmisiä, siellä on enkeleitä, ja maalaa kertoakseen tuon näkymättömän maailman kauneudesta.
Taina ei kysy eikä pyydä mitään enkeleiltä, vaan suoraan Jumalalta. Näin hän vetää selkeän rajan enkelihoitoja ja -energioita kauppaaviin tahoihin.Jumala ei hoida enkelien kautta vaan suoraan.


Puutarhassa puuhaillessaan Minna Kettunen muisti Siionin virren värssyn:
Niin syvät ja suuret / on synnillä juuret, / ne kasvavat versoja kiusausten / taas toivomme kukistaen, / vaan Vapahtajaamme / me rukoilla saamme, / ja hän antaa pelastuksen (SV 152:2).
Hyräilen jylhää sävelmää Etelä-Pohjanmaalta ja kiskon vuohenjuuria päivänvaloon, vaikka ymmärrän työni aika toivottomaksi.
Kasvi lähtee kasvamaan jälleen pienestäkin juurenpalasesta - kuin synti."


Jukka Kurttilan johtama Finlayson lanseerasi Jesus-lakanan, jolle se antaa viidenkymmenen vuoden käyttötakuun. Nimi juontaa Torinon käärinliinasta, joka on tehty pellavasta. Lakanassa käytetään pellavaa, joka on sidottu samalla lailla kuin käärinliinan kangas. Käyttöohjeet on brodeerattu lakanaan, jotta nekin säilyisivät yhtä kauan kuin itse lakana. Taustalla on ajatus yrityksen kestävistä arvoista.


Olli Valtonen pohtii, oliko Jeesuksen ristinkuolema uhri ja mikä on hänen merkityksensä.

"Jos on nimettävä yksi historian henkilö, joka on vaikuttanut lähtemättömimmin maanosamme kulttuuriin, lainsäädäntöön ja eurooppalaisen ihmisen arvoihin, valinta on Jeesus.
Vaikka kirkoilla ei nyt mene maanosassamme hyvin, Jeesuksen merkitystä maanosamme historiassa on mahdotonta ohittaa."


Olle Salomaa luo taidetta usein Raamatun kertomusten pohjalta. Lähes 80-vuotias taiteilija on taitava piirtäjä ja rohkea värien käyttäjä. Vaikka taustalla on kehitystä hidastanut vamma sekä lapsena koettu väkivalta ja kiusaaminen, on Ollella taiteen lisäksi myös lahja kohdata ihmisiä. Hän käy puhumassa hautajaisissa ja lohduttaa surua kokeneita ystäviään.


Rukouspalstalla pyydetään apua huumeita ja alkoholia käyttävien sekä mielenterveysongelmaisten nuorten puolesta ja muistetaan pakolaisleireillä asuvia ja siellä työskenteleviä.


Seitsemän paavia ja kaksi valepaavia asuivat 1300-luvulla Rooman sijasta Avignonissa Ranskassa. Tuosta ajasta iltapäivälehdillä olisi riittänyt monta otsikkoa, sen verran vauhdikkaita olot olivat. Paaveilta jäi noista vuosista jäljelle hieno linna ja viiniviljelykset.
Vuosi sitten Avignonin linnassa lyötiin ritareiksi Mika Häkkinen ja Monacon ruhtinas Albert viiniritarikunnan aiemman jäsenen Ari Vatasen seuratessa toimitusta vaimonsa kanssa.


Ajankohtaissivuilla kerrotaan taiteilija Osmo Rauhalan näytettelystä Tyrvään Pappilassa, hengellisistä kesäjuhlista, tiekirkoista, luterilaisen jumalanpalvelusyhteisö Verkoston tapahtumista ja Petri Laaksosen konserteista.


Askel esittelee kirjoja kesälukemiseksi.


Lemmikki-palstalla tavataan tällä kertaa australianlabradoodle Raku. Pentu käy diakoniatyössä omistajansa, Diakonissalaitoksen yhteisöpappina toimivan Elina Jokipaltion kanssa. Allergiaystävällinen sielunhoitajakoira vierailee päihdepalveluyksikössä, lastensuojeluyksikössä, erityiskoulussa, muistisairaiden osastolla ja asumispalveluyksikössä.


Näyttöpäätetyöskentely kohtuumääräisenäkin asettaa omat haasteensa näkemiselle. Näkö heikkenee myös iän myötä ja se olisi syytä tarkistuttaa parin kolmen vuoden välein.

Enää näöntarkastuksessa ei katsella pahvitaulusta E-kirjaimia, vaan modernit laitteet mittaavat muun muassa kontrastinäköä, ajonäköä, näöntarkkuutta sekä reaktioaikakenttää.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa aivojumppaa.


Anna-Mari Kaskinen kirjoittaa vanhempien kasvuvuosista ja siitä, mitä nämä voivat oppia nuoriltaan. Muun muassa näin: "Puhdista ilmaa, älä haudo sitä. Älä ole tietävinäsi. Kysy ja ota selvää. Opettele halaamaan."


Askelen kaksoinumero 78 ilmestyy 5.7.2018.


 

 

 

 

 

Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!