Isä, pappi ja sparraaja

”Olen palvelija”, sanoo elämänsä monista osista näyttelijä Johannes Lahtela, yritysjohtajien sparraaja, ortodoksipappi, aviomies ja kahden tyttären isä.

Kuvassa Johanneksen seurassa puoliso Anna-Leena Sipilä, tytär Saara ja Bambi-koira.

Kuva: Seppo J. J. Sirkka


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Marraskuun numeron sisältö:

Oli aika, jolloin Seppo Juntunen keräsi kirkot täyteen väkeä ja oli superjulkkis. Hänen rukoillessaan ihmisten puolesta jotkut kaatuivat tai paranivat.

Tuli hiljaisempi aika, mutta rukous on jatkunut uskollisesti. Armolahjasta ei jäädä eläkkeelle. Nyt mies laulaa kirkoissa Elviksen gospeleita bändinsä kanssa. Ja rukoilee sitä haluavien puolesta konsertin jälkeen.

Kannen kuva: Seppo J. J. Sirkka

 


Itse en voi kieltää sitä, että Jumala toimii lääkäreiden viisautena sekä omalla tavallaan ja ajallaan rukouksen voimasta. Juuri siksi Askel on ainutlaatuinen kaikkien lehtien joukossa.

”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon” (Kirje filippiläisille 4:6).”

Pirjo Wesaniemi

Päätoimittaja


Ajassa-sivuilla Erkki Kuusanmäen piirroksessa kansa ottaa kantaa valtakunnan vauvauutiseen ja urheilun monitoimimies Erkki Alaja kertoo pappis- ja urheilusuvustaan.

30 vuotta sitten Kai Antturi, Monica Aspelund, Terho Ovaska ja Olavi Rimpiläinen pohtivat uskoa ja uskontunnustusta. K. V. Laurikainen, Pekka Reinikainen ja Olli Valtonen keskustelivat uskon ja tieteen suhteesta Pertti Jotunin kokoamassa jutussa.


Suomen luterilaisesta kirkosta rakentui 1900-luvulla kansankirkko, jolla oli vahva asema yhteiskunnallisena instituutiona. 2000-luvulla kirkko etsii osaansa ajassa, jossa uskonnollisuus on yksilöllistä ja monimuotoista.

Paavo Alajan artikkeli poimii eri vuosikymmeniltä keskeiset tapahtumat vuosisadan alun yhteiskunnallisesta murroksesta näihin päiviin, joihin osuu muun muassa Helsingin hiippakunnan pääpaimenen vaihtuminen Irja Askolasta Teemu Laajasaloon.


Julkaisemme Ensimmäisen kirjeen Paavalille, joka on lähetetty Lappeenrannasta ja päättyy näin:

”Kerron vielä sen verran, ettemme vieläkään ole onnistuneet vaientamaan naisia seurakunnissa, täällä tapaa silloin tällöin rehenteleviä ja pöyhkeileviä sekä vanhemmilleen tottelemattomia.

Saatamme pian jälleen jopa joutua elättämään itseämme kättemme töillä, mutta muuten menee aika hyvin. Kaikkea hyvää.

Nöyrimmästi Teidän.

Matti J (kastettu)”


Päivi Puhakka listasi Syksyn seitsemän hetkeä, arjen kohokohtia, muistoja vuosien takaa ja tämän päivän kultaa. Yksi hetkistä on kotimatka.

”Maahanmuuttajakuski kuljettaa meitä kolmea. Bussin etupenkillä Seilori kapteenin lakissa ja merimiehen takissa tuijottaa tiukasti tuulilasia kuin ulapalle tähyten. Takaosastolla Rymy-Eetu filosofoi puhelimeen kuuluvasti: ’Elämä on semmosta... joku tulee ja joku lähtee. Eilen lähti hammas.’ Istun siinä heidän välissään ja mietin väsähtäneen ja hampaattoman aforismin: Elämä on semmosta. Joku tulee ja joku lähtee. Mie jään tässä.”


Taiwanilla uskontojen kirjo on laaja ja ihmiset ovat hyvin hengellisiä. Kippurakattoisten temppeleiden seassa vaikuttavat myös kristilliset kirkot.

Askel tapasi Anne Ijäksen ja Jukka Kääriäisen Suomen Lähetysseurasta, modernissa Aroma-kahvila-kirkossa toimivan Michael Gerberin sekä Gospel Kirkon jäsenet Qai Shi Yinin ja Zheng Mai Zongin.


Jukka Kemppinen kirjoittaa poliittiseen keskusteluun pesiytyneestä käsitteestä ”subjektiivinen oikeus”, johon vedotaan jopa väärinkäytösten tueksi. Lopuksi lakimies lainaa ruotsalaisrunoilija Frödingiä: ”Älä tuomitse minua kohtuuden mukaan, vaan kastele minut kyynelillä.”


Reformaation sivuhenkilöitä -sarjassa esitellään Skotlannin reformaattori John Knox, joka joutui myös orjakaleerille ja pakeni myöhemmin vaimonsa Marjorie Bowesin ja anoppinsa Elisabethin kanssa Maria I:n toimeenpanemia protestanttien teloituksia. Rajuimpien väitteiden mukaan Fox avioitui Marjorien kanssa saadakseen olla anoppinsa lähellä.


Hämeenlinnalaislapset tuntevat Kirsi Kniivilän tubettavana Kirsi-pappina, äitinä ja koiranomistajana. Sekä tietysti Hercule Poirotista esikuvansa saaneena etsivä Khikerona.

Ilosanoma kulkee nykyisin myös kovin arkista kanavaa pitkin, kun Kirsi tekee alakouluikäisille videoita Youtubeen.


Torsti Lehtinen osallistui reformaation juhlavuoteen opastamalla suomalaistaiteilijoiden ryhmää Saksan Münsterissä. ”Sodan ja rauhan” kaupunki tarjosi sekä taidetta että värikästä historiaa. 1500-luvulla se oli uskonnollisten ääriliikkeiden ”Uusi Jerusalem”. 1600-luvulla Euroopan prostestanttien ja katolisten kolmikymmenvuotisen sodan päättänyt Westfalenin rauha solmittiin Münsterissä.


”Hyvältä näyttää, jos kysytään aikamme tunnetuimpiin kuuluvalta teologilta ja uskontojen tuntijalta Harvey Coxilta”, kirjoittaa Olli Valtonen kristinuskon tulevaisuudesta.

Coxin mukaan kristinuskon historiasta löytyy kolme vaihetta: Dynaamisen jeesusliikkeen aika. Opillisuuden ajanjakso. Hengen ajanjakso, jolloin palataan varhaisen jeesusliikkeen ruohonjuuritason elämään.


”Miksi Jeesus kielsi puhumasta parantumisihmeistä?” kysyy lukija teologian tohtori Eero Junkkaalalta Kysy Raamatusta -palstalla.


Rukouspalstalla muistetaan uuspakanuuteen hurahtanutta nuorta, suurta surua ja turvattomuutta kokevaa leskeä sekä omaa tehtävää kaipaavaa yksinäistä ihmistä. Kaikkien Askeleseen tulleiden esirukouspyyntöjen puolesta rukoillaan Tuomasmessun rukousryhmässä.


Kaamoksessa yksi löytää ajan levätä, toinen ahdistuu näköalan kadotessa. Psykoterapeutti Jaana-Kaisa Kivimäki pohtii, mistä voi löytää valoa pimeään ja kuinka kaamos tarjoaa myös tilan tärkeille kysymyksille: mistä olen joutunut luopumaan ja millaista surua siitä kannan?


”Saanko luvan?” kysyi Kuolema. Näin alkaa Saara Vaherjoki-Honkalan artikkeli, joka esittelee kuolemantanssi-aihetta myöhäiskeskiajan kuvataiteessa. Kuolema vei uhrinsa tanssiin Mustan surman lyödessä taustalla tahtia.


”Uhri kantaa kaikkien häpeän”, sanoo Sini Yrjänä, joka joutui lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Hyväksikäyttö vanhentui rikoksena eikä yhteisö tuominnut miehen tekoa. Sini kantoi raskasta salaisuutta vielä aikuisenakin, kunnes oli pakko lähteä sitä selvittelemään. Sitä kautta koko elämään avautui uusi ulottuvuus. Hän julkaisi myös kirjan Piilosta, Ihanaisten matka minuuteen tueksi saman kohtalon kokeneille.


Askel esittelee kirjoja kaamoksen lukuhetkiin.


Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Salme Syri löysi Karjalasta kadonneita sukulaisiaan ja eli heidän mukanaan aina viimeisiin hetkiin saakka. Salme joutui toimittamaan myös tätinsä Lainan hautaan siunaamisen Vienan kalmismailla.


Isoäidin neliöistä voi virkata tyynylle uuden syystakin.


Hyvä elämä -palstalla kerrotaan Vähänkyrön apteekista, jossa pääsee myös etälääkärin vastaanotolle.


Ajankohtaissivuilla kerrotaan Vuoden isovanhemmaksi valitusta runoilija Kirsi Kunnaksesta, Vuoden papiksi valitusta Juha Tanskasta, valokuvaaja Uzi Varonin näyttelystä I was not there, Seppo Juntusen rukousilloista, Petri Laaksosen laulukeikoista, Helsingin Tuomasmessuista sekä 2.12. järjestettävästä Kristuspäivästä, jossa rukoillaan maamme puolesta ja lauletaan tulevan adventin kunniaksi Suomen suurin Hoosianna. Turkuhallissa esiintyvät mm. Sakari Heikkilä, Jippu, Pekka Simojoki, Aboa Gospel, Jippii-kuoro ja SUHE Live.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjekaveria ja puolisoa.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa sopivaa jumppaa aivoille.


Mirja Sinkkonen tuo terveisiä rajan pinnasta, jossa hän osallistui veneretkelle Karjalan Pyhäjärvellä:

”Rajaseuduilla asutaan yhä, mutta elämisen edellytykset ovat entisestään kaventuneet. Rajalta pääsee edelleen vain yhteen suuntaan – poispäin. Palvelut siirtyvät koko ajan kauemmaksi. Onneksi Karjalassa elää vielä naapuriapu.”


Askel-torilta voi tilata Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun joulukortteja, Wendelinin kauniin seinäkalenterin ja Teemu Rinteen Koiran elämää -kirjan, joka kertoo Teemun ja Hedda-koiran seikkailuista.


Seuraava Askel ilmestyy 30.11.2017.


Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!