Neron elämää

”Olen Nero, entinen orpo villikissa. Enää en ole villi enkä oikein orpokaan. Meri tuli ja tarjosi kodin. Minä hyväksyin tarjouksen…” Näin esittelin urani alussa itseni ja rankan taustani. Äiti siis katosi ja häneltä jäi neljä kissavauvaa. Meistä vauvoistakin katosi yksi. Meri pelasti ja alkoi ruokkia kolmea, Mörköä, Pimua ja minua. Myöhemmin hän etsi sisaruksilleni uuden kodin.

Meri, emäntä-piika, kirjoitti Pentukirjaani noista ajoista näin: ”Siitä alkoi mielenkiintoinen kissankesytysoperaatio, jossa Nero opetti minulle ainakin yhtä paljon kuin minä sille.”

Kirjoitan joka kuukausi seikkailuistani, joita on siunaantunut paljon. Piika on usein ollut sydän sykkyrällä, kun olen kadonnut, sairastanut, tapellut. Onneksi paljon on ollut myös rauhallista maalaiselämää, kodin lämpöä ja turvaa, unohtamatta pulleita hiiriä, ärsyttäviä oravia ja naapurin hupsua koiraa.

Käy ihailemassa kuviani galleriassa!

Myyräjahdin lomassa Nero ottaa rennosti ja opettaa myös piikaa lomafiilikseen.

”Kesä, kesä, kesä! Kylläpä se antoi odottaa itseään tänä vuonna, mutta nyt se on viimein täällä. Ensimmäisinä lämpiminä päivinä katsoimme piian kanssa oikeudeksemme köllötellä aurinkotuolissa totuttelemassa lämpöön, sillä toukokuun puoleen väliin kestäneiden lumisateiden jälkeen se tuntui hyvin oudolta. Minähän olen hommassa luonnonlahjakkuus, mutta huomasin, että piialla on vielä paljon oppimista jalossa rennosti ottamisen taidossa.”

 

Lähetä Nerolle terveisiä!

Kirjoita viestisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät sähköpostia lukuunottamatta ovat pakollisia. Jos kirjoitat sähköpostiosoitteesi, se näytetään kaikille lukijoille.
Viestin otsikko:
Nimi tai nimimerkki:
Sähköposti (ei pakollinen):
Roskaesto, jätä tyhjäksi:
Viestisi: