Naura ja nuku – aivot kiittävät

Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, mistä aivot kuormittuvat ja miten niitä huolletaan. Työikäisten aivoille parasta on uni, vanhuksille aivojen ahkera käyttö. Aivojen superharrastus on tanssi, ja nauramalla saa nopeimmin aivot lepotilaan.


Suomen Rouva aivot, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen on huolissaan. Suomalaiset paahtavat töitä, nukkuvat ja liikkuvat liian vähän, syövät miten sattuu ja ovat koukussa digilaitteisiin.


Erityisesti tieto- tai asiantuntijatyön tekijät polttavat kynttilää kahdesta päästä, muisti pätkii, pinna on kireällä ja aivot tilttaavat. Mikä meillä oikein on?


– Viime vuosikymmenien kehitys digitaalisine laitteineen on muuttanut nopeasti elämäntapaamme. Jatkuva ja yksioikoinen aivojen kuormittaminen aiheuttaa aivoihin puutostiloja, jotka olisi syytä ottaa vakavasti.


Minna on 50-vuotias diplomi-insinööri, kuulomuistin kuvantamisesta vuonna 1997 väitellyt kognitiotieteen dosentti. Hän on tulevien luokanopettajien ja lastentarhanopettajien kouluttaja ja tietokirjailija, jonka intohimona on saada suomalaiset pitämään parempaa huolta aivoistaan.


– UKK-kävelytestin myötä haluttiin aikoinaan korostaa, että jokaisen kansalaisen tulee pitää huolta fyysisestä kunnostaan. Nyt kansakunnan haaste on pitää huolta myös aivoistaan.


Älä tingi unesta
 Neljä kansantajuista kirjaa aivojen hyvinvoinnista kirjoittanut tiedenainen kannustaa tunnistamaan omien elämäntapojen heikot kohdat ja korjaamaan niitä asia kerrallaan.


– Muistin ja mielenterveyden eteen voi tehdä yksinkertaisia asioita: nukkua riittävästi, syödä terveellisesti, liikkua sopivasti ja hillitä digilaitteiden käyttöä.


Yksi asia nousee ylitse muiden: unen laatuun panostaminen auttaa korjaamaan ruokailun virheitä, lisää jaksamista ja parantaa sosiaalisia suhteita.


Iltapäiväkahvit kunniaan
Aivot työssä -kirja syntyi Minnan Huotilaisen palavasta halusta saada työelämään muutos.


– Meillä Suomessa on jäänyt sotakorvauspuurtaminen päälle. Elämme toksisen tunnollisuuden kulttuurissa.
Minna on toiminut työuransa aikana tutkijana muun muassa Ranskassa ja Ruotsissa. Suhtautuminen työntekoon läntisessä naapurissa teki vaikutuksen.


– Vuosi Uppsalassa oli tutkijaurani paratiisi. Tutkijoita arvostetaan Ruotsissa, koska heidät nähdään arvokkaina uuden tiedon tuottajina, ei vain kulueränä, josta pitää ottaa kaikki tehot irti.


Kello kahden fika-kulttuuri eli iltapäiväkahvit on siellä voimissaan.


– Ruotsalaiset osaavat luoda tunnelman kuin ei olisi kiire mihinkään. Kahvipöytään tuodaan kukkia ja kynttilöitä. Suomessa on ahkeran työntekijän merkki, jos laistaa lounaasta tai syö tietokoneen ääressä. Ruotsissa huolestutaan, mikä on hätänä, jos ihminen ei tule muiden seuraan syömään tai kahville.


Digilaitteet kiinni vaikka väkisin
Työn tauottaminen ja inhimillinen työmäärä edellyttää taitavaa johtamista.


– Ihmistä ei voi johtaa kuin konetta, aina vain ruuvia tiukemmalle kiristäen.


Hyvässä työpaikassa työntekijöistä pidetään huolta. Viisas johto ja esimiehet kysyvät: miten voit, mitä sinulle kuuluu, voinko auttaa jossakin? Tämä ei ole pois taloudellisesta tuloksesta: hyvin voivat ihmiset tuottavat enemmän.


– Aina rajattomuus ei ole työnantajan paineesta johtuvaa. Esimerkiksi Ranskassa on työpaikkoja, joissa sähköpostin käyttö lukitaan kello 20, koska kaikki eivät osaa lopettaa työntekoa muuten.


Digilaitteet helpottavat työntekoa monella tapaa, mutta voivat myös ajaa siihen, ettei vessassakaan voi käydä rauhassa – siinäkin on muutama minuutti aikaa vastata kännykällä sähköpostiin.


– Ihminen joustaa ja venyy aikansa, mutta ei loputtomiin. Liiallinen tunnollisuus kuormittaa sekä yksilöä että työyhteisöä. Loppuunpalanut kärsii itse, tartuttaa väsymystään muihin ja pakottaa toiset hoitamaan hommat, jotka jäävät työn ääreen hyytyneeltä tekemättä.


Keskityn kissa kainalossa
Työtehtävät ja työpaikat ovat erilaisia, mutta olennaista on tiedostaa, miten niistä saisi aivoystävällisempiä.


Aivoja rassaavat rankasti jatkuvat keskeytykset, asioista toiseen pomppiminen ja hallitsematon reagoiminen ulkoa tuleviin ärsykkeisiin: sähköposteihin, puheluihin ja asiakkaiden tai työkaverien pyyntöihin. Työpäivän jälkeen voi olla olo, että koko ajan oli miljoona asiaa työn alla, mutta mitään ei tullut valmiiksi, ei ainakaan sitä, mitä vielä aamulla oli tarkoitus tehdä.


Myös Minna tunnistaa ilmiön omassa työssään. 


– Teen töitä yliopistolla neljän hengen työtilassa. Viihdyn siellä hyvin, mutta keskittymistä vaativan kirjoitustyön teen kotona, yöpuku päällä ja kissa kainalossa.


Nollaa stressi naurulla
Palautumisosaaminen on Minnan mukaan tämän hetken tärkein työelämätaito.


– Itselle sopiva, kognitiivisesti haastava ja kiinnostava harrastus irrottaa työasioista.


Musiikin vaikutusta aivoihin on tutkittu paljon, ja sen monipuoliset hyödyt tunnetaan hyvin. Uusi tutkimusalue on tanssin vaikutus aivoille.


– Tanssiminen on aivojen superharrastus. Siinä yhdistyvät musiikki ja liikunta. Tutkimusten mukaan puolen vuoden tanssiharrastuksella on suotuisia vaikutuksia muistiin ja tarkkaavaisuuteen. 


Tanssi ruokkii iloa, myönteistä ajattelua ja vuorovaikutusta. Lajilla ei ole väliä: aivot kehräävät yhtä lailla paritanssin, aikuisbaletin kuin musiikkiliikunnankin aikana.


Pikatie stressitilanteen nollaamiseen on nauru.


– Tutkimuksissa on todettu, että nauramisella on nopea vaikutus aivoissa. Elämään olisi siis hyvä saada lisää tilanteita, jotka saavat nauramaan valtoimenaan tai edes naurahtamaan.


Yhdessä nauraminen on hoitavaa, ja sitä tarvittaisiin Minnan mukaan lisää työpaikoille. Miten tärkeää onkaan, että vaikkapa syöpäosaston hoitajat voivat raskaan työn vastapainoksi nauraa rätkättää yhdessä.


Some vie keskittymiskyvyn
Sosiaalisen median ja kännykkäriippuvuuden haitoista on puhuttu paljon. Jatkuvan viihdevirran ja eri laitteista vyöryvän viestitulvan lähes tauoton seuraaminen hajottaa keskittymiskyvyn.


Ajan myötä vaivana voi olla ADT, attention deficit trait, neurologista tarkkaavaisuushäiriötä ADHD:tä tai ADD:tä muistuttava itseaiheutettu tila.


ADT:stä kärsivän aivot ovat terveet, mutta ne toimivat levottomasti huonojen toimintatapojen vuoksi. ADT:n kourissa ihminen häiriintyy herkästi, unohtelee asioita, pitkästyy helposti ja etsii jatkuvasti uusia virikkeitä, mutta samalla jumittuu sivuraiteille ja epäolennaisiin asioihin. ADT:tä potevan ajatukset vaeltelevat, eikä hän ei saa asioita päätökseen. Hallinnan tunne omasta toiminnasta on kadonnut.


– Keskittymiskykynsä menettänyt ihminen alisuoriutuu, säheltää, kuormittuu ja kuormittaa muita.


Laske irti kännykästä
Eriasteinen ADT uhkaa isoa osaa eri-ikäisiä suomalaisia. Minnan Keskittymiskyvyn elvytysopas -kirjan ohjeet ilmiön torppaamiseen ovat hyvin käytännöllisiä.


– Säännöllinen, pitkään tekstiin keskittyvä lukeminen on toimiva tapa torjua ADT:tä. Paperikirjan lukeminen puoli tuntia ennen nukahtamista tekee hyvää.


Itsekuria vaaditaan siinä, että laskee irti käteen kasvaneesta kännykästä, kun katsoo televisiota. Kahden älylaitteen yhtäaikainen seuraaminen on älytöntä.


Minna tunnistaa kännykän räpläyksen houkuttavuuden ja rajoittaa siksi itse itseään.


– Sosiaalisen median kanavista Twitter koukuttaa minua eniten: aina voi katsoa, mitä joku tviittaa ja jakaa viestejä eteenpäin.


Aivoja huoltaa myös vanha kunnon tapa olla välillä tavoittamattomissa.


– Tuntuu ilkeälle, mutta kun minun pitää keskittyä muuhun, en pidä soittoääntä päällä puhelimessa. Ystävät tietävät tämän.


Käsissä on paljon ajattelua
Kaikkien ihmisten elämä ei ole kiireistä ja touhotuksen täyttämää. Miten aivojaan huoltaa kotonaan yksin asuva, hitaasti hissutteleva ikäihminen?


– Toisin kuin ruuhkavuosia elävät kiireiset, vanhukset tarvitsisivat enemmän aivovirikettä. Pelkkä television katsominen ei täytä tätä tehtävää.


Minna muistelee oman isoäitinsä olleen aina kudin kädessä. Käsissä onkin paljon "ajattelua". Käsitöiden lisäksi kortti- ja lautapelit, musiikki ja tanssiminen antavat vanhan ihmisen aivoille sopivaa haastetta.


– Lapsenlapset voivat myös opettaa isovanhemmilleen, miten soitetaan skype-puheluita. Yksinäisyys helpottaa molemmissa päissä, kun koulusta yksin kotiin tullut lapsi ja hiljaisessa kodissa elävä vanhus näkevät toisensa skypen avulla ja voivat kertoa kuulumisiaan.


Vanhuudessa näkyy elämäntapojen vaikutus. Hyvässä lykyssä vanhuuden kruunaa kristalloitunut älykkyys. Sen voi saavuttaa, kun pitää aivoistaan huolta edeltävät vuosikymmenet.

 

Teksti: Soili-Sisko Eskola

Kuva: Jukka Granström

 

TILAA uudistunut Askel 6 lehteä hintaan 38 e. Samalla tuet naisten kouluttamista kanalayrittämiseen Ugandassa Naisten Pankin kautta.