"Halusin kesyttää auton"

Kahdeksanvuotias Ari Vatanen oli perheensä kanssa hautajaismatkalla, kun he joutuivat kolariin ja hän näki isänsä kuolevan. Onnettomuuden jälkeen poika sanoi haluavansa kesyttää auton.

Aikuisena mestarikuski kesytti auton, mutta tajusi, ettei voi kesyttää elämää. Kuoleman lähellä hän on oppinut nöyremmäksi ja rohkeammaksi.

Kuva: Kaisa Siren


Lehti on luettavissa näköislehtenä oheisen linkin kautta.



Anna palautetta lehdestä ja voita Askelen vuosikerta!


 

Helmikuun Askelen sisältö:


Tässä kuussa tulee kuluneeksi 35 vuotta siitä, kun Askel-lehden julkaiseminen alkoi. Tästä eteenpäinkin haluamme tarjota lempeitä ja elämänmakuisia lukuhetkiä ja hengellistä hyvää.”

Freija Özcan

Toimituspäällikkö


Olli Seppälä oli mukana historian ensimmäisessä Tuomasmessussa, josta hän raportoi Kirkko ja kaupunki -lehteen, tietämättä, että 10.3.1988 Helsingin Agricolan kirkossa tehtiin historiaa. Erityisesti miehen mieleen jäi mukaansatempaava musiikki ja esirukousjakso. ”Messu puhuttelee ja innostaa yhä 31 vuoden jälkeenkin”, Seppälä kirjoittaa nyt ja kuvailee laajassa repparissa myös uudistuksia, joita messussa ajetaan sisään tänä vuonna.

”Tuomasmessun suurin anti kirkon jumalanpalvelusuudistuksille on ollut ja on edelleen tapa tehdä työtä maallikkojen kanssa”, tuomaspappi Pirjo Kantala arvioi ja sanoo, että jatkossakin messu on avara ja suvaitsevainen; saarnaajat ja liturgit edustavat erilaisia teologisia ja hengellisiä painotuksia.

Kannen kuva: Jukka Granström


Ajassa-sivuilla asiaa Yhteisvastuukeräyksestä, ystävyydestä, lintujen talviruokinnasta ja kukkamultien vaihdosta. Kerromme, mitä kansanperinne tietää Sipin päivästä ja talven selän taittumisesta. Mukana myös Kuusanmäen piirros lasten turvallisuudesta.


Kuukauden kasvo, Radio Dein juontaja ja KalPan sekä Pelicansin otteluselostuksista tuttu Mikael Juntunen hukuttaa stressinsä avantoon. Mies harrastaa murtomaahiihtoa ja äijäkiekkoa. Hän sanoo liikkuvansa niin paljon kuin mahdollista sairastuttuaan diabetekseen.


Toimittaja Meri Toivanen kertoo 20 vuotta sitten alkaneesta ystävyydestä, jonka vuosipäivää juhlistetaan joka vuosi – niin tänäkin vuonna.

”Puheenaiheita olivat mennyt kaksikymppisyys, nykyinen nelikymppisyys, tuleva kuusikymppisyys, lapsuudenperhe, oma perhe, työurat, turvaverkot, haaveet, läheisten kuolema, oma kuolema. Siis elämä, sanalla sanottuna.”


30 vuotta sitten:

Lahden MM-hiihtojen edellä helmikuussa 1989 ilmestyi Askelen suuri urheilunumero. Lajipäällikkö Matti Pulli puhui urheilun lisäksi myös tyttärensä halvaantumisesta hirvikolarissa. Hiihtovalmentaja Jorma Manninen totesi, että kristityllä urheilijalla on kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä, tasapaino fyysisten, psyykkisten ja hengellisten tarpeiden kohtaamisessa. Huippu-urheilijat kertoivat rukouksen merkityksestä. Mäkikotka Jan Boklövin voimana oli aina mukana kulkeva Raamattu.

Suomen joukkueen kisapappi Göran Hellberg kuvasi työtään.

Jutussa ”Isä, poika ja blues” Mikko Kuustonen kertoi, että Olavi-isä käy poikansa konserteissa, kääntää kuulolaitteen minimille ja ihmettelee: "Miksi toisen pitää lyödä rumpua samaan aikaan kun sinä laulat?"


31 vuotta sitten Miikka Ruokanen oli perustamassa Tuomasmessua. ”Se on edelleen minulle ja perheelleni paras paikka Suomessa”, hän sanoo ja toteaa kuitenkin kaipaavansa alkuvuosien herätyskristillisempää lähestymistapaa ja klassisen kristinuskon teologiaa.


Matti J. Kuronen kirjoittaa kotivammaisista lapsista ja toteaa: ”Eivät lapsuuden ongelmat aina riitä alibiksi oman vastuullisen aikuisuuden välttämiseen.”


Maria Hokka, Heli Koskinen ja Maire Pulkkinen kertovat, mitä kuuluu Ruokolahden vanhimmalle marttayhdistykselle, vuonna 1917 perustetulle Tarkkolan Martoille.


120-vuotisjuhliaan viettävien Marttojen historia on Suomen historiaa.


”Älä moiti muotojasi!” rohkaisee Riikka Juvonen.

”Tyttären kannalta tärkeää on myös se, että äiti hyväksyy oman naiseutensa. Siitä tytölle syntyy myönteinen minäkuva”, sanoo psykoterapeutti Meeri-Maria Viita.


Olli Valtonen kirjoittaa syyllisyydestä: ”Synnintunnustus on usein vain yksittäisten tekojen tai tekemättä jättämisten luettelemista. Ja ratkaisuna saadaan synninpäästö. Silläkö pahan ongelma on ratkaistu? Ei, sanoo filosofi Sami Pihlström. Syyllisyys on jotain paljon enemmän. Eikä moraalissa jaeta Nobelin palkintoja.”


Ystävänpäivä on joka päivä, voisivat sanoa Maija Ilmoniemi, Elina Haarma ja Mona Solala, jotka ovat löytäneet ystäviä sosiaalisen median kautta. Esimerkiksi Facebookissa on erilaisia ryhmiä, joista voi saada vaikka ulkoilu- tai konserttiseuraa.


”Miksi Jumala tulee mieleen vasta silloin, kun menee huonosti? Miksi anteeksianto ’kolahtaa’ vasta sitten, kun on ollut monia hankaluuksia?” kysytään pastori Jussi Rytköseltä.


”En osaa sanoa varmoja totuuksia, mutta olen saanut kiinni luottamuksen tilasta, jossa voin elää ja hengittää. Olen Jumalan katseltavana koko elämäni todellisuuden kanssa. Sanoitta tai sanoittaen”, Pirjo Kantala kirjoittaa rukouksesta.


Esirukouspalstalla kiitetään vastauksista ja muistetaan suvun eri-ikäisiä jäseniä, joista itse kullakin on murheensa, sekä leskeä, jota itsesyytökset estävät suremasta.


Hiekkarannan lisäksi Las Palmasista löytyy kiehtovia kirkkoja ja hengellistä elämää.


Kirjapalsta esittelee muun muassa Eija-Riitta Korholan tuoreen teoksen Kuolemaa nopeampi.


Kuinka valita sopiva Raamattu? Tarjolla on kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja; on nahka- ja pahvikantisia, on eri kokoja ja erilaisilla ”lisävarusteilla” (mm vetoketju, kultasyrjä, reunahakemisto) olevia. Sekin vaikuttaa, mihin tarkoitukseen kirjan hankkii.

Kaarina Perkiö myy työkseen Raamattuja. Askelessa hän esittelee oman Raamattunsa ja kertoo, miksi aikoinaan valitsi käyttöönsä juuri tämän kauniskantisen kirjan.


Tanssipedagogi Sari Perttu ja teologian maisteri Anne Rantalainen kertovat, mitä Kirjojen kirja heille merkitsee.


”Hautausmaakävelyllä, osa 2” kertoo tähti-symbolista hautakivessä. Mistä tähti meitä muistuttaa ja mihin se johdattaa?


Ajankohtaissivuilla kerrotaan Klaus Härön ohjaamasta Tuntematon mestari -elokuvasta, Kalevala, toisin sanoen -näyttelystä sekä Tukholman Fotografiska Museetin The Last Testament -valokuvanäyttelystä, joka esittelee outoja messiaita. Tietoa myös Seppo Juntusen Elvistä ja rukousta -tilaisuudesta ja Tuomasmessusta Petri Laaksosen lauluin Lahden Ristinkirkossa.


Mitä Tuomasyhteisö tarjoaa tänä kevättalvena?


Helmi Nupponen ja Silja Lommi esittelivät Fallkullan kotieläintilalla asustelevan Malvikki-lehmän, joka kuuluu itäsuomenkarjaan.


Vuoden 2018 kansiäänestyksessä ykkönen oli ykkönen! Lukijat valitsivat ylivoimaiseksi suosikikseen Cristian Medelin kuvaaman tammikuun kannen, jossa katseli nuori helsinkiläinen Violeta.


Kirjeenvaihtopalstalla etsitään ystävää, kirjoittajakaveria ja puolisoa.


Päivi Puhakka: Syli ja isän kädet lienevät kohtuajan jälkeen alkukantaisin kokemus jonkin voiman varassa lepäämisestä, avuttomana ja ansaitsemattomana. Olemisen voima, ennen kuin omat jalat kantavat ja suu pystyy pyytämään tarvitsemansa muuten kuin itkuna.


Martti Räikkösen laatima ristikko tarjoaa aivojumppaa ja hoksaamisen iloa.


Minna Kettunen: Suomen DELFINS ry. auttaa hyväksikäytettyjä.


Kannen kuva: Jukka Granström

Seuraava Askel ilmestyy 7.3.2019.

 

 

 

 

 

 

 

 


 

Askel-lehti juhli 30-vuotista taivaltaan helmikuussa 2014 Helsingin Agricolan kirkossa. Puhujina olivat päätoimittaja Pirjo Wesaniemi, lehden ensimmäinen päätoimittaja ja perustaja Olli Valtonen, Askelen omistaja, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, kirjailija Anna-Mari Kaskinen ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Musiikista vastasivat Petri Laaksonen, Elias Kaskinen ja Suora lähetys -yhtye.

Katso kuvia Askelen 30-vuotisjuhlista!